”Vain se, mikä muuttuu, voi säilyä.” Näin siteeraa Emmi Itäranta kirjassaan Teemestarin kirjan (Teos 2014) vanhaa kiinalaista ajattelijaa.

Sen totuuden äärellä ollaan nyt niin Nurmijärvellä kuin muissakin kunnissa ja koko Suomessa.

Usein tunnutaan ajateltavan, että kun ei muuteta mitään, kaikki säilyy ennallaan. Ponnistukset keskitetään muutosten vastustamiseen. Toimintaympäristö kuitenkin muuttuu ja jossain vaiheessa huomataan, että olemme jääneet pahasti jälkeen. Olisi pitänyt pysyä junassa mukana, eikä jäädä asemalle ihmettelemään.

Koko Suomi elää nyt keskellä rakennemuutosten tarvetta eli asioita pitäisi tehdä toisella tavalla kuin on tehty tai tehdään.

Rakennemuutoksen vaikeus on siinä, että sen tulisi olla jatkuvaa ja sen vaikutukset nähdään vasta myöhemmin. Katseen pitäisi olla muutaman vuoden päässä, mutta päätökset on tehtävä nyt. Sen sijaan päätöksiä siirretään ja paikataan vanhaa. Muutoksen tarve huomataan liian myöhään.

Isojen asioiden äärellä ollaan, kun kokonaiset teollisuuden alat tai elinkeinot on ainakin osaksi korvattava jollain muulla.

Odotetaan kansantalouden käännettä, joka pelastaisi meidät pulasta. Nopeaa käännettä ei taida olla luvassa. Uutiset ovat vielä täynnä huonoja merkkejä. Mutta käänne tulee ja siihen pitää valmistautua.

Kuntien suurin resurssi ovat työntekijät ja palkat siten suurin menokohde. Kovin isoja muutoksia ei voida tehdä ilman, että se vaikuttaisi henkilöstöön. Organisaatio, tehtävät ja toimintatavat saattavat muuttua.

Niinpä kunnanhallitus päätti käynnistää YT-neuvottelut. Se on tapa ottaa työntekijät mukaan ideoimaan ja valmistelemaan niitä toimia, joilla kunnassa päästään taloudelliseen tasapainoon.

Suomen talous ei käänny julkista taloutta kasvattamalla ja veroja korottamalla. Ratkaisu on kaupan, palvelujen ja tuotannon kasvussa, erityisen tärkeä on vienti. Se edellyttää uuden tutkimista ja oppimista sekä hyviä ideoita.

Kansantaloudellisesti ei ole eroa sillä, kumpi velkaantuu enemmän, valtio vai kunnat, tai kumman kautta otetaan rahaa veroina yksityiseltä puolelta. Siksi melko turhaa on pallon pompottelu kuntien ja valtion välillä, tai kunnan yksiköiden välillä. Jonkun pitää aina katsoa kokonaisuutta.

Investoinnit ovat sijoituksia tulevaisuuteen ja osa rakennemuutosta. Nurmijärvellä sijoitetaan erityisesti lapsiin ja nuoriin.

Nurmijärvi on kokonsa, sijaintinsa, väestökehityksensä ja elinkeinorakenteensa puolesta hyvässä asemassa. Voi jopa sanoa, että olemme etuoikeutettuja. Silti on tehtävä töitä tulevaisuuden eteen, mutta olla rahan kanssa tarkkana.

Teemestarin kirja kannattaa lukea. Se kuvaa aikaa, jolloin rakenteet ovat oikeasti muuttuneet.