Historioitsija Teemu Keskisarja kävi Nurmijärvi-päivillä sunnuntaina puhumassa ”Stenvalleista ja Adlercreutzeista”. Sukujen suhde on pitkään vaivannut tutkijoita ja historian harrastajia. Itse asiassa aiheena oli kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven (1834 - 1872) syntyperä.

Stenvallit olivat Paloolta, Adlercreutzit muun muassa Raalasta.

Peruskysymys on ollut, että voiko kraatari Stenvallin maalaisesta suvusta tulla sellaista neroa ja kansalliskirjailijaa kuin Aleksi Stenvall (Kivi)? Eikö se vaatisi vähän jalompaa syntyperää? Niin, kun hänen kotitalossaan Palojoella vielä oli lievästi herraskainen mansardi katto?

Keskustelussa tuli esiin – seurakunnan tiloissa kun oltiin – vähän samanlainen kysymys Jeesuksesta. Aikalaiset kuiskivat hänestä eräiden ihmetekojen ja puheiden jälkeen: ” Eikö hän ole se rakennusmiehen poika?” (Matteuksen evankeliumin luvussa 13). Epäiltiin, ettei puusepän pojasta ole ihmeiden tekijäksi.

****

Oliko siis laamanni Carl Henrik Adlercreutz Aleksis Kiven isoisä? Keskisarjan mukaan todisteita puoleen tai toiseen ei ole ollut ennen kuin tänä vuonna, kun dna-testi kumosi sukulaisuuden mahdollisuuden. Aikaisemmin huhut ja spekulaatiot voivat hyvin, kun varmoja todisteita ei ollut.

Teoria Kiven aatelisesta syntyperästä on ilmeisesti myöhäsyntyinen, vasta 1970-luvulla liikkeelle lähtenyt. Keskisarja ei ollut sellaista puhetta löytänyt Kiven aikalaislähteistä.

Nyt se on kuitenkin kumottu, Kivi ja Adlercreutzit eivät ole sukulaisia, mutta muutoin suvut olivat tekemisissä keskenään.

****

Mutta kyllä Kivessä riittää tutkimista muutoinkin. Keskisarja nimitti hänet mielenkiintoisimmaksi suomalaiseksi kautta aikojen. Hänessä on vielä paljon selvitettävää ja Keskisarja kehottikin kuulijoita etsimään lähteitä, jotka valaisisivat Kiven elämää ja hänen kirjojensa syntyä ja taustoja.

Tutkittavia aiheita voisi olla vaikkapa Kiven suhde Charlotta Lönnqvistiin, jonka luona Kivi oleskeli pitkään 1860-luvulla. Valokuvakin voisi löytyä jostain ullakolta. Hänen kuolinsyynsä pohtiminen on edelleen mahdollista, koska pitäviä lähteitä siitä ei ole.

Keskisarja korosti Kiven merkitystä suomen kielen (yhdessä Agricolan kanssa) ja suomalaisen kirjallisuuden sekä niiden monien seurannaisvaikutusten alkujuurena. Ilman Kiveä moni asia voisi olla toisin.

Kivellä oli hyvä kielikorva ja hän havainnoi ympäristöään tarkasti sekä kuvasi sitä myötäsukaisella asenteella ja usein huumorin välityksellä.

Kivi oli todella nero ja huipputeokset kuten Seitsemän veljestä erinomaisia, mutta ei kaikki hänen tuotantonsa ollut priimaa. Varsinkin runoissa oli Keskisarjan arvion mukaan ehdottomien helmien ohella myös vähemmän hyvää tekstiä. "Sitä emme tiedä, mihin hän olisi päätynyt, jos olisi saanut elää pidempään?"

Ensi vuonna juhlitaan Seitsemän veljeksen syntyä 150 vuotta sitten, 02022020.