Kun kuntalaisille esiteltiin äskettäin Nurmijärven kunnan teettämän palveluverkkoselvityksen tuloksia, vaadittiin sen johdosta kysymään kuntalaisilta, mitä mieltä ovat ja mitä johtopäätöksiä selvityksen johdosta pitäisi tehdä.

Kuntalaisilta kysymistä pidettiin jopa tärkeämpänä kuin luottamushenkilöiden mielipidettä, jota jotkut pitivät jopa epäluotettavana.

Usein kuulee luottamushenkilöiden itsensäkin vaativan, että on kuultava myös kuntalaisten mielipidettä.

Keitä siis vaaleilla valitut luottamushenkilöt edustavat? Tai kunnan virkamiehet ja -naiset? Toivottavasti eivät vain itseään. Oletus on, että hekin edustavat kuntalaisia ja ajavat kuntalaisten etua.

****

Kunnallisalan kehittämissäätiö kysyi noin yleisesti kuntalaisten mielipidettä tilanteeseen, jossa kunnan taloustilanne on vaikea. Siis tilanteessa, jossa on joko supistettava palveluja tai muutoin säästettävä tai lisättävä tuloja veroja korottamalla tai lainaa ottamalla.

Selvityksen mukaan kuntalaiset vastustavat sekä säästämistä että verojen korottamista tai velan ottamista.

Olettamukseni on oman kuntani palveluverkkoselvityksenkin suhteen, että kuntalaiset puolustavat lähipalvelujaan ja vastustavat palveluverkon harventamista ainakin oman kylänsä osalta. Se on melko luontainen suhtautumistapa.

Kuka ajattelee kokonaisuutta ja koko kunnan ja kaikkien kuntalaisten yhteistä parasta? Kunnan talouden rapautumisesta kärsivät lopulta kaikki. On yritettävä saada menot ja tulot tasapainoon.

Käytännössä kokonaisvastuu on luottamushenkilöillä, siis valtuustolla, kunnanhallituksella ja osin myös lautakunnilla. Toki niissäkin joku voi kokea edustavansa ensisijaisesti omaa kylää, ammattikuntaa tai muuta intressiä, mutta sen ei pitäisi antaa liikaa vaikuttaa. On aina nähtävä myös metsä puilta. Päätösten pitäisi, tai siis pitää olla tasapuolisia ja oikeudenmukaisia.

Kokonaisuuden ajatteleminen ei tosin ole kovin palkitsevaa. Enemmän kannatusta esim. vaaleissa saa suppeamman edun ajamisella.

Käytännössä suora demokratia ei toimi tai se ei ota huomioon kaikkien etua. Huutoäänestys taisi olla Antiikin Kreikassa demokratian ensimmäinen muoto, kun ”vapaa miehet” päättivät torilla huutamalla asioista.

Meidän demokratia on välillistä. Luottamushenkilöt valitaan vaaleilla ja heihin pitäisi luottaa, että he huolehtivat kaikkien parhaasta. Uskon myös, että kunnan viranhaltijat ajavat kuntalaisten parasta, mutta päätöksiä tekevät lopulta luottamushenkilöt.

Pitäisi siis luottaa, puolin ja toisin.

****

Vaikka meillä on edustuksellinen demokratia, pitää silti kuunnella kuntalaisten mielipiteitä. Siihen on nykyään monia kanavia: sosiaalinen media, digikyselyt, kyläkokoukset ja muut tilaisuudet, ”karvalakkilähetystöt”, lehtikirjoitukset ym.
Luottamushenkilöidenkin pitää olla yhteydessä äänestäjiin ja pitää eri tavoin antennit ulkona, eikä pohtia asioita vain itsekseen. Pitää kuulla myös heitä, joiden ääni ei tahdo kuulua.

Puolueiden toiminta on jonkun verran hiipunut. Siis kosketuspinta kuntalaisiin nähden on supiistunut, politiikka tuntuu olevan out, vaikka juuri se on keino ja tie vaikuttaa. Mutta juuri puolueiden paikallisjärjestööjen tulisi edustaa laajasti kuntalaisia ja vaikuttaa valittujen kannanottoihin.

Muistetaan, että "demokratia toimii, vaikka oma kanta ei tulisikaan päätökseksi".