Hesarissa oli sunnuntaina 7.2. mielenkiintoinen Jussi Ahlrothin kirjoittama juttu filosofeista ja filosofian merkityksestä. Lähtökohtana oli, että filosofeja näkee ja kuulee enää harvoin kommentoimassa ja puhumassa ajankohtaisista asioista. Heidän paikkansa ovat ottaneet luonnontieteilijät ja elämän taidon opettajat.

Jutussa haastateltiin oman aikamme johtavia suomalaisia filosofeja.

Heidän vastauksensa sisältävät itse asiassa varsin terävää analyysiä meidän aikamme julkisesta keskustelusta, jossa annetaan nopeaan tahtiin pinnallisia vastauksia, jotka hetken päästä unohtuvat tai osoittautuvat vääriksi.

Koronatiedottamista on ollut määrällisesti valtavasti, mutta se on usein ollut ennenaikaista, koska jotain tietoa on jatkuvasti saatava liikkeelle, vaikka tietoa ei ole ollut.

Uusi media ja some ovat hätkähdyttävän nopeita ja samalla erittäin pintapuolisia. Filosofit eivät ehdi mukaan niin nopeasti. Kun filosofi on saanut asian jotenkin ajateltua, se on jo pois agendalta.

Toisaalta ”uusi media ja some ovat antaneet kaikille mahdollisuuden esiintyä asiantuntijoina.” Ja näin on tultu tähän, totuuden jälkeiseen aikaan. (Ilkka Niiniluoto)

”Filosofit ovat hitaampia kommentoimaan, vie aikansa ennen kuin asiat alkavat jäsentyä. Tieteellinen varmuus rakentuu hitaasti ja jää aina osittaiseksi.”

Pieni piikki ajatuspajoille: ”On yhä enemmän ajatuspajoja, joissa työskentelee tutkija-nimikkeellä ihmisiä, joita ei sido perinteisen yliopiston intressittömän tiedontuottamisen vaatimus.”

”Tutkimus, joka pyrkii näkemään maailman sellaisena kuin on, riippumatta meidän tarpeistamme, joutuu ahtaalle, koska se pysty tyydyttämään jatkuvaa ja kärsimätöntä tiedon tarvetta.”

”Filosofin tehtävä ei ole kertoa, mikä on hyvää ja totta, vaan miten eri näkemykset voivat erota toisistaan ja mitä niillä on mahdollisesti yhteistä.” (Sara Heinämaa)

Halutaan helppoja ratkaisuja. ”Me toivotaan, että asiat eivät olisi niin monimutkaisia. Me toivotaan, että joku tulisi ja kertoisi meille.” (Thomas Wallgren)

”Tieteen ja filosofian vastaus on, että asiat ovat monimutkaisia. On hyväksyttävä, että aina ei ole vastausta tai se on väärä. Sivistys ja koulutus ovat valistuksen keskeiset, pysyvät arvot.”

Sokratesta pidetään länsimaisen filosofian aloittajana. Hän halusi etsiä totuutta yhdessä keskustelemalla (=dialogi). Filosofia opettaa etsimään oman ajattelun sokeita pisteitä ja arvioimaan toisten ajattelua samaan aikaan kriittisesti ja ystävällisesti.

Kova haaste meille somekeskustelijoille!