"Olemme nauttineet siitä vapaudesta ja niistä mahdollisuuksista, jotka ovat sankarivainajien ja veteraanien sekä heidän perheenjäsentensä ponnistelujen ja uhrausten ansiota."

Kansallista veteraanipäivää vietetään tänään jo 35. kertaa. Päätöksen veteraanipäivästä teki valtioneuvosto vuonna 1986. Sitä edelsi aika, jolloin sotaveteraanien ja sankarivainajien kunnioittaminen saattoi tapahtua vähän kuin kuiskaten ja pienessä piirissää. Nyt olemme jo pitkän aikaa voineet osoittaa kunnioitusta ja kiitollisuutta vapaasti.

Nurmijärvellä juhlan järjestelyistä ovat vastanneet koko ajan Nurmijärven kunta ja seurakunta sekä kansalaisjärjestöt - yhdessä.

Tänään vietämme veteraanipäivää poikkeusoloissa. Ehkä nämä poikkeusolot antavat meille sota-aikaa kokemattomille aivan pienen vaikutelman siitä, minkälaista elämä oli sodan aikaisissa poikkeusoloissa täällä kotirintamalla. Rintamaolosuhteet olivat tietysti aivan eri asia.

Rintamatehtäviin osallistui viime sodissa Nurmijärveltä, silloin alle 10 000 asukkaan pitäjästä, yli 3000 henkilöä. Sodassa oleminen kosketti laajasti koko kuntaa ja kaikkia suomalaisia.

Talvi- ja jatkosodassa kaatui Veteraanimatrikkelin mukaan noin 400 nurmijärveläistä. Tänään muistamme myös heitä ja heitä veteraaneja, jotka ovat sodan jälkeen jo edesmenneet.

On muistettava myös, että 420 000 suomalaista joutui sodan seurauksena alueluovutusten vuoksi jättämään kotiseutunsa. Heidät asutettiin muualle Suomeen, missä he ovat antaneet merkittävän panoksen uusien kotiseutujensa kehittämiseen. Nurmijärvelle heistä muutti noin 2000 henkilöä.

Sotien jälkeen synnyimme me suuret ikäluokat. Elettiin vaaran vuosia karhun, Neuvostoliiton, naapurissa, ja elettiin arkea niukkuuden sekä monenlaisten rajoitusten antamissa puitteissa. Maksettiin raskaita sotakorvauksia, joista niistäkin selvittiin.  Olimme kuitenkin toiveikkaita ja onnellisiakin. Olemme nauttineet siitä vapaudesta ja niistä mahdollisuuksista, jotka ovat sankarivainajien ja veteraanien sekä heidän perheenjäsentensä ponnistelujen ja uhrausten ansiota.

Veteraanien rivit ovat harvenneet.  Niinpä tänä vuonna päivän teemana on veteraanien perinnön siirtäminen seuraaville sukupolville.  

Emme saa ja voi unohtaa. Siinä on haaste myös koulujen historian opetukselle. On tärkeätä tietää, miten olemme tähän tulleet, vaikka kuljemme tietä eteenpäin. Pääjuhlan tunnuksena on tänä vuonna "Ihmisten välillä hyvä tahto – Välvilja mellan människor".

Helsingin Sanomien äskettäin julkaisemassa Teema-lehdessä oli aiheena jatkosota, joka syttyi 80 vuotta sitten. Lehdessä on yhtenä henkilönä lähes koko sotien ajan lottana toiminut nurmijärveläinen Eila Moijanen. Hän kertoo lehdessä, miten hänestä tuli lotta ja miten hän näkee lottien merkityksen. Suuren osan tuosta ajasta hän toimi vaikeissa oloissa kenttäsairaalassa.

”Koin, että minulla oli velvollisuus mennä”, hän kertoo. ”Monta kertaa rukoilin sotilaiden kanssa Taivaan Isää, että hän ottaisi kivut pois”, Eila muistelee. Eila Moijanen täytti maaliskuussa sata vuotta.

------

Tervetuliaissanat kansallisen veteraanipäivän juhlassa Nurmijärvellä 27.4.2021.