Nurmijärven Uutisissa (1.–2.6.) kirjoitti toimittaja Taina Joutsen Nurmijärven lukion uudisrakennuksen suunnitelmien palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Hän otsikoi mielipidekirjoituksen, että ”Parempi tutkia kuin hutkia?”

Näinhän se on, että ennen päätöstä on sen perusteet tarkkaan selvitettävä. Mutta miksi tutkitaan yhä uudelleen vuodesta toiseen? Se maksaa ja viivästyttää hankkeita. Onko jossain vaiheessa hutkittu? Ymmärtääkseni suunnitelmia ja laskelmia on tehty vakavalla mielellä ja ammatti-ihmisten toimesta. Niinpä herää sekin kysymys, miten niin suuret virheet ovat mahdollisia, kuiin lukiohankkeen kohdalla on tehty?

Lukion tulevaisuus on ollut kunnassa pohdittavana vuosikaudet, viime vaiheessa viitisen vuotta ja sitäkin ennen monta vuotta. Nyt asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi perustellaan kustannusten nousulla ja kysymyksellä uuden koulurakennuksen sijainnista. Sijaintivaihtoehdotkin ovat kuitenkin olleet koko ajan esillä.

Kustannusarvion nousun taustalla voivat olla laskuvirheet ja että jotain tekijää ei ole huomioitu hintaa laskettaessa. Kolmas tekijä on usein, että tavoitteet muuttuvat, yleensä kasvavat vuosien kuluessa.

Kun oikein pitkään suunnitellaan uudelleen, voivat myös tarpeet vaihtua: opetussuunnitelmat vaihtuvat ja väestörakenne muuttuu tai saadaan jokin uusi idea jne.

Nurmijärven lukion kohdalla valettiin ensin kannuja kahden vai yhden lukion tai toimipaikan kesken, sitten vanhan NYK:n paikalle tekemisen ja Krannilan pellon välillä. Taisi siinä olla joskus muitakin vaihtoehtoja, joita selvitettiin.

Taustalla on koko ajan ollut myös aimo annos kyläpolitiikkaa, mikä on aiheuttanut lisämutkia hankkeeseen. Viivästystä on aiheuttanut kunnan kinkkinen taloustilanne ja eri hankkeiden kilpailu toteuttamisen järjestyksestä.

Olin liki parikymmentä vuotta kunnanvaltuuston tai -hallituksen, välillä myös sivistyslautakunnan jäsen. Lukiokysymys oli koko ajan enemmän tai vähemmän esillä. Koko ajan siihen on liittynyt päättämisen vaikeus.

Itse kannatin kunnan lukioiden yhdistämistä ja uuden nykyaikaisen koulurakennuksen rakentamista Kirkonkylään. Ajattelin siten voitavan kehittää koulua muutenkin kuin tilojen puolesta. Perusteluna oli saada Nurmijärvelle oppilaiden tulevaisuuden kannalta mahdollisimman tasokas opetus.

NYK-vaihtoehtoa rakentamiselle kannatin, koska se todettiin silloin Krannilaa halvemmaksi ja sille löytyi valtuuston enemmistön tuki.

Ensi vuonna valitaan uusi kunnanvaltuusto. Ehkä se aloittaa jälleen alusta hankkeen pohtimisen ja suunnittelun? Voi olla niinkin, että kilpailevien vaihtoehtojen kannattajat tuota toivovatkin.

Jos hanke olisi toteutunut viiden vuoden takaisen suunnittelun pohjalta, lukiosta olisivat ehkä nyt valmistuneet ensimmäiset ylioppilaat. Toisaalta mitään korvaamatonta ei ole tapahtunut, ylioppilaita valmistuu vanhaltakin pohjalta.

Mutta yhä uudelleen suunnitteleminen maksaa ja aiheuttaa epävarmuutta. Jos kyse on vain halusta viivästyttää hanketta, se on kallista politikointia.