keskiviikko, 10. lokakuu 2018

Tiedätkö kaverin motiivin häntä itseään paremmin?

Lukiokeskustelu on nostanut tunteet pintaan. Keskustelijat ja päättäjät tuntuvat tietävän toistensa motiivit paremmin kuin nämä itse.

Uuden lukion kannattajien väitetään – paitsi olevan väärässä perustelujensa suhteen – ajavan ennen muuta Rajamäen lukion lakkauttamista.

Vastaavasti uuden lukion vastustajien ajatellaan – paitsi että eivät ymmärrä uuden lukion etuja – puolustavan vain kynsin hampain oman kylän lukiota.

Molemmin puolin epäillään vain tehtävän kyläpolitiikkaa, tuota kaiken pahan alkua.

Sosiaalisessa mediassakin väitettiin heti kunnanhallituksen 9.10 lukiota koskevan päätöksen (kh esittää äänin 6-5 valtuustolle uuden lukion perustamista ja rakentamista) jälkeen, että kyse on taas kerran kyläpolitiikasta. Sillä tarkoitettaneen, että kantaa otettiin vain oman asumiskylän perusteella.

****

Onko mahdollista, että ihmiset aidosti vain painottavat asiaan vaikuttavia tekijöitä eri tavoin? Voisimmeko uskoa niitä motiiveja ja perusteluja, joita ihmiset itse esittävät?

Kunnanjohtaja Outi Mäkelä ei kannata lehtijutun mukaan uuden lukion perustamista ja rakentamista. Hän perusteli kantaansa minusta sinänsä järkevästi kunnan talouden kestävyyden sekä Rajamäen kehityksen kannalta.

Toisaalta olen omalta kohdaltani varma ja muidenkin uuden lukion kannattajien puolesta lähes varma, että motiivina ei ole Rajamäen lukion lakkauttaminen tai kylän kehityksen vaikeuttaminen, vaan uuden lukion edut.

Lopulta on kyse erilaisten tekijöiden vaikutusten arvioinnista, mihin ei ole varmoja faktoja saatavissa. Joudumme ottamaan riskin, joskin yritämme punnita tiedossa olevia tekijöitä mahdollisimman hyvin. Myös kunnan taloustilanne tiedostetaan ja nähdään synergiaedut kunnan muiden hankkeiden kanssa sekä valtion toimet, jotka eivät suosi pieniä lukioita.

Emme voi varmasti tietää uuden lukion vetovoimaa, emme nuorten päätöksiä, edes väestökehitystä tai monia muita vaikutuksia. Mutta kehitys pysähtyy, jos edellytämme täydellistä varmuutta. Paikallaan pysyminen tuntuu turvalliselta, mutta maailma hiipii tai jopa hyppää ohitsemme.

Ristiriitaisuuksiakin keskustelussa on ilmennyt. Uuden lukion vastustajat eivät uskon sen vetovoiman merkitykseen Nurmijärven kannalta, mutta toisaalta uskovat sen romahduttavan Rajamäen vetovoiman. Kannattajat ajattelevat päinvastoin.

****

Uuden lukion puolustajat, joihin itsekin kuulun, perustelevat kantaansa nuorten oppimismahdollisuuksien turvaamisella myös tulevaisuudessa. Yhdistämällä kaksi pientä lukiota syntyy keskikokoinen lukio, jossa on enemmän valinnan ja kehittämisen mahdollisuuksia. Nykyaikainen oppimisympäristö ja uudet – ja tulevaisuudessa kehittyvät – oppimistavat, samoin yhteys kirjaston kanssa ovat uuden lukion vahvuuksia.

Kirjastoyhteys ei tarkoita vain kirjojen lukemista, vaan paljon laajempaa tiedon ja kulttuurin, tekee mieli sanoa sivistyksen, yhteyttä, joka palvelee koko kuntaa.

Olin aikoinaan yksityisen Nurmijärven yhteiskoulun hallituksessa, kun koulu päätettiin ”myydä” eli luovuttaa kunnalle. Minuakin syytettiin aikaisempien sukupolvien (mm. isoäitini oli perustamassa 1929 Nurmijärven yhteiskoulua ja 1970-luvulla toimittiin yksityisen koulun puolesta) perinnön tärvelemisestä.

Henkistä tuskaa ”oman” koulun lakkaamisesta saatetaan nyt tuntea uuden lukion myötä niin Kirkonkylässä kuin Rajamäelläkin.

Itse ajattelen meidän tänään tekevän sitä samaa, mitä molempien koulujen perustajat aikoinaan tekivät: tekoja nuorten hyväksi ja uskoa sivistyksen voimaan.

Uskotaan tulevaisuuden suhteen mieluummin mahdollisuuksiin kuin pelkoihin ja uhkakuviin.

- Tällaisia ajatuksia näin Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä vuonna 2018.

perjantai, 31. elokuu 2018

Miten päästään kunnan hallittuun kasvuun

Kunnanvaltuusto talousseminaarissa käsiteltiin keskiviikkona ”isoa kuvaa”: valtionosuuksien määräytymistä ja talouden tasapainoa.

Sanna Lehtonen Kuntaliitosta selvitti, miksi Kuntaliiton ja Verohallituksen verotulojen ennakoinnit vaihtelevat. Tiedot verotulojen kertymisestä vahvistuvat pitkällä viiveellä. Esimerkiksi nyt laaditaan vuoden 2019 budjettia, jonka tulopuolen yhtenä lähtökohtana ovat vuoden 2017 verotulot ja kuluvan vuoden kehitys. Se on vähän samaa, kuin yrittää osua liikkuvaan maaliin.

Hän kertoi myös valtionosuusjärjestelmästä, joka ei ole vain valtion ”apua” kunnille, vaan valtion osuus kansalaisille tarjotuista palveluista, joita kunnat käytännössä tuottavat.

”Valtionosuusjärjestelmä tasaa hyvinvointia”, painotti Lehtonen. Se tarkoittaa, että muutoinkin pärjäävät varakkaat kunnat (paljon kunnallisvero- ja muita tuloja) saavat vähän ja köyhemmät kunnat enemmän. Näin kansalaisille voidaan taata suurin piirtein samat palvelut.

Nurmijärvi kuuluu suhteessa kymmenen vähiten valtionosuuksia saavan kunnan joukkoon. Meillä kunnallisverolla katetaan 66 % kunnan menoista (koko maa keskimäärin 52), valtionosuuksilla 11 % (21), toimintatuotoilla 14 % (18) ja velalla 9 % (10).

****

Nurmijärven kunnan uusi talousjohtaja Ville Rajahalme vastasi kysymykseen, onko kunnan talous tasapainossa. Vastaus: on ja ei ole.

Kirjanpidollisesti talous on tasapainossa. Tilinpäätökset ovat keskimäärin ylijäämäisiä.

Rahoituslaskelma ei ole tasapainossa. Tuloksella ei makseta nettoinvestointeja, joihin otetaan velkaa. Poistot laahaavat perässä, mikä vääristää tulosta.

Jotta meidän investointitaso kyettäisiin rahoittamaan, pitäisi tuloslaskelman ylijäämien olla paljon suurempia.

Rajahalmeella oli kaksi keinoa tasapainottamiseen: vahvempi vuosikate ja maltillinen investointitaso. Eli on koko ajan tarkasteltava käyttömenojen kehitystä, siis tehostettava ja pidettävä investointitaso maltillisena vaikkapa asettamalla investointikatto, jota ei ylitetä.

Talousjohtaja ei puhunut kasvua ja investointeja vastaan, päinvastoin, mutta kasvu on pidettävä hallinnassa. Parhaita investointeja ovat ne, joiden voi odottaa palvelevan kasvua ja tulokehitystä tulevaisuudessa. Siinä eväät kestävään kasvuun!

Aivan uutta tietoa tämä ei ollut, vaan valtuusto on tainnut kirjata samat periaatteet strategioihin jo moneen kertaan. Niistä on vain pidettävä kiinni.

Tuntui hyvältä kuunnella uutta talousjohtajaa, joka ei jäänyt kiinni yksittäisiin lukuihin tai maalannut vain synkkiä pilviä eteemme, vaan hän katsoi kokonaisuutta ja talouslukujen vaikutusta siihen. Hänellä tuntui myös olevan selkeä näkemys niistä.

maanantai, 27. elokuu 2018

Yksi uusi lukio Nurmijärvelle vai ei?

Tuntuu, että lukio hallitsee nyt kaikkea keskustelua Nurmijärvellä. Jotain kiehtovaa merkitystä sillä siis on.

Lukioasiaan on näennäisesti helppoa ottaa kantaa. Jos kysytään vaikkapa rajamäkeläisiltä, pitäisikö kylän oma lukio säilyttää, useimmat vastaavat, että kyllä tietysti.

Kysymys kaksi vai yksi kunnan lukiota saa ehkä muuallakin Nurmijärvellä vastauksen kaksi yksityisen Arkadian lisäksi. Epävarmojen mielestä päätökset kannattaa siirtää tulevaisuuteen. Jospa aika toisi vastauksen.

Pelkän lukumääräkysymyksen taakse kätkeytyy kuitenkin huoli siitä, mikä olisi kahden pienen lukion tulevaisuus?

****

Paikallispoliitikot ovat usean vuoden ajan pähkäilleet tuota kysymystä. Heilläkin on siihen nuo samat vastaukset: osa vastaa kaksi, toiset yksi uusi ja kolmannet ehkä yksi, mutta selvitellään vielä.

Kyse on siis siitä, että yhdistetäänkö Nurmijärven yhteiskoulun ja Rajamäen lukiot yhdeksi lukioksi, jolle rakennetaan uudet tilat Kirkonkylään ja jonka oppimisympäristö ja toimintatavat uudistetaan tulevaisuuden vaatimusten mukaisiksi.

Hankkeen kannattajat – kuten minäkin – uskomme, että uusi lukio tarjoaisi nykyaikaiset oppimismahdollisuudet innostavissa tiloissa ja aikaisempaa suurempana lukiona se kykenisi tarjoamaan opiskelijoille enemmän resursseja ja valinnan mahdollisuuksia. Se olisi päätös nuorten hyväksi.

Yleislukiossa voisi olla houkuttelevia painotuksia. Modernin lukion toivottaisiin olevan Nurmijärvelle vetovoimatekijä, joka toisi uusia asukkaita ja vähentäisi oppilaiden hakeutumista naapurikuntien lukioihin. Joka tapauksessa se antaisi opiskelijoille parhaat eväät jatko-opintoihin.

Tätä puolta on jo selvitetty pedagogisessa suunnitelmassa.

Lukioiden yhdistämistä puoltavat myös väestötilastot ja oppilasennusteet. Lukumäärät eivät juuri näytä kasvavan. Lukioille lisää oppilaita voisi tulla lähinnä sitä kautta, että vuoto ulkopuolelle vähenisi.

Miniuudistus olisi kahden lukion hallinnollinen yhdistäminen ja hyödyn saaminen siitä. Siitä olisi helpompi päättää.

Lukiot ja ylipäätään koulu ovat suurten muutosten edessä. Vaatimukset kasvavat ja kehitys kehittyy nopeaan tahtiin.

****

Miksi siis vielä epäröidään? Yksi syy on tietysti hinta. Uudet tilat eivät synny halvalla, viimeisin arvio taitaa olla 18 milj. euroa. Toisaalta nettokustannus ei olisi noin suuri, sillä nykyisiltä lukioilta vapautuvat tilat voitaisiin remontoida peruskoulun ja varhaiskasvatuksen käyttöön, ne kun tarvitsisivat joka tapauksessa lisää tai korjattua tilaa.

Hankaluutena on laskelmien vaikeus: missä ajassa remontit, kustannukset ja säästöt realisoituisivat? Tätä on yritetty kulunut vuosi selvittää, mutta laskelmiin ei täysin luoteta.

Ilmassa on epäluottamusta. Epäillään, että toiset yrittävät ajaa vain yhtä lukiota ja toiset vain kahden säilyttämistä. Tai ei luoteta laskelmiin ja epäillään viranhaltijoita.

Varsinkin Rajamäellä pelätään kylän imagon ja vetovoiman kärsivän, jos lukiota ei olisi. Luotetaan siihen, että oma lukio säilyisi houkuttelevana kaikesta huolimatta.

Ja Kirkonkylässä ehkä joku vielä haikailee NYK:n lukion kohta satavuotisia perinteitä, kouluhan syntyi vuonna 1929 kuntalaisten sivistystahdon tuloksena. Molemmat lukiot on perustettu yksityisten kyläläisten toimesta, mutta ovat nyt kunnan omistuksessa.

Tiedossa on myös kunnan velkamäärän uhkaava kasvu ilman lukiotakin. Soten pähkäily lisää epävarmuutta. Olisiko nyt parempi pitää vain jalka jarrulla?

****

Paljon on ilmassa oletuksia, joita kukaan ei kykene varmasti todeksi osoittamaan, etukäteen. Keskustelussa on sanottu, että uuden lukion myötä oppilaat kaikkoavat Rajamäeltä Hyvinkäälle, tai että sinne meneminen tyrehtyisi.

Varmuudella ei voida etukäteen myöskään osoittaa, että uusi lukio lisäisi Nurmijärven vetovoimaa. Toiset sanovat, ettei lukio vaikuta, ja toiset, että se ratkaisisi muuttopäätöksen. Valistuneita oletuksia voi tehdä, mutta varmasti ei voi tietää.

Uusi lukio on suunniteltu remontin tarpeessa olevan pääkirjaston yhteyteen. Tästä toivotaan syntyvän toiminnallista hyötyä.

Kirjaston peruskorjaukselle liittäminen lukiohankkeeseen on myönteinen asia, sillä sekä lukion rakentaminen että sen siirtäminen tulevaisuuteen vahvistaisi kirjaston remontin toteutumista. Jos päätetään siirtää lukiohanke, kirjasto olisi halpa kompromissi. Kirjastohankettahan on jo vuosia siirretty eteenpäin, mutta nyt se näyttäisi toteutuvan.

Vaikka lukio päätettäisiin rakentaa, siitä seuraisi vielä lukuisia alakysymyksiä, joista kaikista olisi omat vääntönsä.

****

Kannatan rohkean myönteisen päätöksen tekemistä, sillä meidän on katsottava eteenpäin. Sama sivistystahto, joka aikoinaan johti näiden koulujen perustamiseen, siivittäköön meitäkin eteenpäin.

torstai, 23. elokuu 2018

Päivi Nerg perusteli soten välttämättömyyttä Klaukkalassa

Soten tarkoitus: Yhdenvertaiset palvelut kaikille verovaroin

Alivaltiosihteeri Päivi Nerg puhui keskiviikkona Hiidenkiviseuroissa Klaukkalan kirkolla aiheesta Hyvinvointi ja osallisuus. Vähän teoreettiselta kuulostava aihe avautui hänen esitelmänsä aikana selkeäksi tavoitteeksi: Yhdenvertaiset palvelut kaikille verovaroin.

Nerg aloitti uudistuksen perustelemisen syrjäytymisestä, joka on suomalaisen yhteiskunnan pahin turvallisuusuhka tällä hetkellä.

Syrjäytymisen takana on monia tekijöitä, kuten työttömyys, masentuneisuus, yksinäisyys, taloudellinen eriarvoisuus…

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuudet ovat perinteisesti olleet luottamus ja palvelujen yhdenvertainen saatavuus, mutta nyt ne ovat horjumassa.

Kyetäänkö nuo vahvuudet säilyttämään tulevaisuudessa, kun rahat vähenevät, yhteinen arvopohja rapautuu, huoltosuhde (työssä käyvien määrä suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin) heikkenee?

Heikkoutena on palvelujen tuottaminen pienissä yksiköissä. Yhteiskunta on siiloutunut, jolloin yhteistyön järjestäminen on vaikeata ellei mahdotonta.

****

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen eli soten tavoitteena on, että nuo palvelut kyettäisiin myös tulevaisuudessa takamaan yhdenvertaisesti kaikille käytettävissä olevilla resursseilla.

Palvelut on järjestettävä yhdessä. Tämän vuoksi tarvitaan suuremmat yksiköt, siis maakunnat, painotti Päivi Nerg.

Nerg korosti, että palvelut on järjestettävä ihminen keskiössä, ei viranomainen. Kyse ei ole vain organisaatiosta vaan toimintatapoja on uudistettava. Esimerkiksi digitalisaatio ja tekoälyn käyttö ovat tulossa, mutta uusia toimintoja on vaikea ottaa käyttöön kuntiin hajautuneessa järjestelmässä.

Kyse on todella isosta muutoksesta, myös rahassa mitaten eli 17.5 miljardista. Tavoitteesta ja tarpeesta vallitsee laaja yksimielisyys. Kritiikki on kohdistunut yksityiskohtiin.

Nerg piti tärkeänä, että nyt uskalletaan tehdä päätös asiassa.

”Näin päästään liikkeelle. Uudistus ei ole heti valmis, vaan sitä kehitetään matkan varrella.”

Nerg myös perusteli soteen liittyvää valinnanvapautta, joka täydentää peruspalveluja ja niiden saatavuutta. Keskustelussa käsiteltiin sitäkin, miten maaseutukylien yhteisöllisyys, toinen toisistamme huolehtiminen, saataisiin myös kaupunkikulttuuriin.

Alhainen syntyvyys huolestutti. ”Lapsen pitäisi olla ykkösasia.”

****

Hiidenkiviseurat on Herättäjäyhdistyksen paikallisosaston yhdessä seurakunnan kanssa jo useana vuonna elokuussa järjestämä tapahtuma, jossa aiheena on kulloinkin jokin ajankohtainen aihe. Tilaisuuden avannut Ilkka Mattila totesi, että herännäisyydessä eli körttiläisyydessä on aina oltu kiinnostuneita yhteiskunnallisiin asioihin. Hiidenkiviseuroihin on kutsuttu ihmisiä myös naapurikunnista.

maanantai, 20. elokuu 2018

Koulut alkoivat – kuljetuksissa ongelmia

Koulukuljetusten sujumattomuus tai koetut vääryydet ovat vuotuinen puheen ja kritiikin aihe. Se on ollut sitä ainakin 1980-luvulta lähtien. Vuosien mittaan tosin kuljetusten määrä ja ongelmat ovat kasvaneet yhä isompiin sfääreihin.

Aluksi kritiikki kohdistui siihen, ketä kuljetetaan, ketä ei. Kun kuljetusten määrä on moninkertaistunut, haasteeksi on muodostunut niiden oikea toteutuminen, siis aikataulujen pitävyys ja reittien toteutuminen. Myös kuljettajilta odotetaan entistä enemmän.

Jälleen alkaneen lukuvuoden alkaessa tuntuvat kuljetukset epäonnistuneen totaalisesti. Ilmeisesti osa oppilaista on kuitenkin saatu vietyä ajoissa kouluun ja jälleen kotiin iltapäivällä, mutta ei kaikkia. Niinpä Nurmijärvi on päässyt valtakunnan median otsikoihin, vaikka emmehän me tällaista ilmiötä toivoneet.

Tässäkin keskustelussa tulevat esiin ääripäät: Lasten vanhemmat vaativat lapsilleen turvallista koulutietä tai koulukuljetusta mahdollisimman läheltä kotia. Isovanhemmat puolestaan muistelevat omaa koulutietään, joka kuljettiin kävellen, pyörällä tai suksilla, eikä silloin purnattu.

Kuljetuksia kunnassa järjestelevien ja kritiikkiä vastaan ottavien tehtävä ei ole kadehdittava. Kiitoksia ei juuri tule.

Kuljetukset ovat melkoinen palapeli, jossa palikoiden saaminen oikeille paikoilleen on kohtuullista vaikeampi tehtävä.

Takavuosina päättäjät pitivät koulukuljetuksia kalliina ja ne olivat sen vuoksi puheiden aiheina. Tänä syksynä en ole huomannut enää puhuttavan kustannuksista. Nyt on kyse kuljetusten sujumisesta ylipäätään. Seuraavan vaiheen muodostanee tänä lukuvuonnakin kiistely rajatapauksista eli ketä kuljetetaan, ketä ei.

Kunta on kertonut syynä tämän syksyn ongelmiin olevan ”monta muuttujaa”, kun reitit ja reitittäjät sekä kuljettajat ovat vaihtuneet.

Mieleen tulee kaksi tai kolme taustasyytä: 1) kilpailuttaminen hinta edellä ei tuota aina parasta tulosta, kun halvimman tarjouksen hyväksyminen ei takaa riittävää laatua, siis miten ottaa toteutuva laatu huomioon kilpailutuksessa 2) olisiko ollut mahdollista etukäteen testata järjestelmää ja opetella reittejä? 3) tiedonkulku, joka aina tökkii joka vaiheessa.

Monesti on todettu, että lähes kaikki ihmisten ongelmat johtuvat tiedonkulun puutteista.