keskiviikko, 17. toukokuu 2017

Saattaen vaihdettu vai uusi alku?

Nurmijärven vanha ja uusi, kesäkuussa aloittava kunnanvaltuusto pitivät tänään 4.5 tunnin seminaarin, jolla aloitettiin kuntastrategian päivittäminen. Saatiin iso paketti tietoa ja käytiin hyviä keskusteluja.

Kunnanjohtaja Kimmo Behm oli kuvasi tätä saattaen vaihtamiseksi – kuten joissakin rautatievaunuissa lukee – ja yhtä oikeassa oli kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä korostaessaan uuden valtuustokauden olevan mahdollisuuden uuteen alkuun.

Aivan puhtaalta pöydältä uudet valtuutetut eivät pääse aloittamaan, vaan saavat myös perintiöä ja myös jatkuvuudessa on hyvät puoensa.

Valtuuston tehtävän jättävä puheenjohtaja Petri Kalmi tiesi sen, minkä konsultti Jarmo Asikainenkin vahvisti, että riitaisan valtuuston toimintakulttuuri periytyy uudellekin valtuustolle ja vastaavasti hyvän yhteistyön kulttuuri periytyy sekin seuraajille. Nurmijärvellä on ehdottomasti vallinnut jälkimmäinen vaihtoehto, hyvä yhteistyön kulttuuri.

Keskustelun pohjaksi esiteltiin nettikyselyä kunnan hallintotavasta ja strategiasta. Kyselyyn vastasi 158 työntekijää eli 6.8 prosenttia työntekijöistä ja 184 kuntalaista edustajaa. Kysely antoi kiinnostavia tuloksia, mutta vastaajamäärät osoittavat, että netti- tai somekysely ei oikein voi korvata demokraattista päätöksentekoa.

Konsultti kertoi esimerkin taloyhtiön vesivahingosta, josta aikansa keskusteltiin facebookissa kunnes joku huomasi, että pitää myös tehdä jotain vian korjaamiseksi. Pelkkä somekeskustelu ei korvaa tekemistä.

Yksi tulos oli, että kuntastrategian kielen tulisi olla helpommin ymmärrettävää, ”niin että sen ymmärtää sekä humanisti että insinööri”. Parantamisen varaa todettiin olevan myös strategiaan sitoutumisessa.

Kuntalaisten toiveissa oli mm. asuinalueiden viihtyisyyden parantaminen, joukkoliikenteen kehittäminen ja luottamushenkilöiden luopuminen kyläpolitikoinnista. Jälkimmäisen toiveen saattaisi kohdistaa myös kuntalaisiin ja äänestäjiin.

Työryhmissä (sekaryhmiä, joissa oli uusia ja vanhoja valtuutettuja) käytiin läpi Nurmijärven kuntastrategiaa varten kunnan mahdollisuuksia ja haasteita (= myös vahvuuksia ja uhkia). Paljon hyvää tuli esiin ja tutustuttiin toisiimme, ryhmäydyttiin.

Nurmijärven työpaikkaomavaraisuus jää alle tavoitteiden mutta on minusta kuitenkin yllättävän hyvä, 63 prosenttia. Valtakunnallisestikin alhainen on Nurmijärven työttömyysaste, 6.8 prosenttia, kun se koko maassa on 12.1.

Todettiin myös, että muutamat tämän hetken mahdollisuudet ja vahvuudet voivat kääntyä nopeastikin haasteiksi kuten ikärakenne. Asutuksen hajanaisuus voi olla molempia, haaste ja mahdollisuus. Sijainti muistetaan aina todeta Nurmijärven isoksi vahvuudeksi.

Eräs oma havainto: uudet valtuutetut ja nuoret ovat ehdottomasti suuri mahdollisuus Nurmijärvelle ja sen uudelle valtuustokaudelle (tehdä asioita paremmin). Hyvä juttu oli sekin, että yhden ryhmän tuotos kuunneltiin seisaaltaan.

Konsultti Jarmo Asikainen muistutti vielä, että poliittisten ryhmien keskeinen sekä luottamushenkilöiden ja työntekijöiden välinen hyvä yhteistyö ja vuorovaikutus edistävät kunnan menestymistä. Riitaisissa kunnissa käy päinvastoin.

Vanhalla valtuustolla on vielä kokous, toukokuun viimeisenä päivänä.
-------------------

ps. tämän blogin nimi 'Fundeerausta' tuo mieleen juuri edesmenneen presidentti Koiviston tavan pohtia asioita. Fundeerauksen valitsin kuitenkin aikoinaan tämän blogin nimeksi, koska se on vanha nurmijärveläinen sanonta. Isäni käytti jonkun verran Nurmijärven murretta ja hänellä oli tapana sanoa jonkin ongelman tullessa vastaan, että "tätä täytyy vähän fundeerata". Kannattaa ensin fundeerata ja sitten tehdä.

 

torstai, 27. huhtikuu 2017

Kirjaimet ovat tärkeitä, mutta "niillä ei ketään kuljeteta"

Nykyisen kunnanvaltuuston toiseksi viimeistä kokousta hallitsi keskustelu kirjaimista, ELY vai HSL? Siinä oli paljon tunnetta, jolla samoja lukuja ja oletuksia pyöriteltiin. Lukujen etumerkki riippui siitä, mikä kanta puhujalla oli mainittuihin kirjaimiin. Kyse oli siitä, minkä yhteisön kanssa kunta järjestää tulevina vuosina joukkoliikenteen eli bussivuoronsa. Otsikon loppu on lainattu Virpi Rädyn, kok, puheesta.

Valtuustokeskustelussa sanottiin (Peltonen, sd) meidän olevan luusereita, jos valitsemme ELY:n. Stadi-mielikuvasta olisi kai oikein maksaa vähän enemmän?
Sanottiin (Toikkanen, vas.) Kivistö-yhteyden vievän asiakkaita Klaukkalasta Kivistön palveluiden ääreen, eli olisi sen vuoksi parempi ajaa siitä ohi. Sekin tieto kuultiin, että Hämeenlinnan väylää ajavissa express-busseissa on wc (Kopteff, kok).

Pitkästä aikaa käytiin vähän värikkäämpää valtuustokeskustelua.

Nuo kolme kirjainta H-S-L saivat jo käydyssä kuntavaalikeskustelussa lähes mystiseltä tuntuneen aseman. Sitä käytiin suurella tunteella vähän irrallaan asian varsinaisesta merkityksestä ja sisällöstä. Tuntui, että mielikuvat olivat joskus faktoja tärkeämpiä.

Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä tässä on kysymys vain joukkoliikenteen järjestämisestä mahdollisimman hyvin nurmijärveläisiä palvelevaksi ja kohtuullisilla kustannuksilla.

Toimiva joukkoliikenne on yksi kunnan vetovoimatekijä. Mielestämme siinä on kuitenkin kysymys järjestelmän toimivuudesta käytännön tasolla – nyt ja lähivuosina – ei mielikuviin perustuvista maine- tai bränditekijöistä joskus tulevaisuudessa.

En usko, että Nurmijärven vetovoimaa asuin- tai yrityspaikkana lisäisi mielikuva, että olisimme Helsingin lähiö. HSL ei muuttaisi Nurmijärven sijaintia. Meidän vetovoimamme muodostuu toisenlaisesta mielikuvasta ja todellisuudesta.

Molemmissa malleissa on hyviä ja huonoja puolia. Meidän tuli tehdä valinta sen mukaan, kumpi palvelee kokonaisuutena ja enemmistöä parhaiten ja mitä se maksaa.

Kokoomuksen valtuustoryhmä oli yksimielisesti ELY:n kannalla perusteluna edullisempi hinta (sekä matkustajien enemmistölle että kunnalle), soveltuvampi linjasto ja päätösvallan säilyminen paremmin Nurmijärven kunnalla. HSL:ssä olisimme periferiaa. Myös mukavuutta ja nopeutta pidimme tärkeänä tekijänä.

ELY voitti lopulta äänin 32 -19. HSL:n kannalla olivat ryhminä demarit, vihreät ja vasemmisto. Eli jatkamme ELY:n kanssa.

****

Jälleen kerran käsiteltiin vastineen antamista Klaukkalan ohikulkutien tiesuunnitelmista tehtyyn valitukseen. Teistä tykätään, kun ne eivät tule aivan lähelle, ja kulkevat jonkun muun omistaman kiinteistön läpi. Tie vie ja tuo, mutta se myös muuttaa ympäristöä ja totuttua elämänpiiriä.

Tämä on tyyppiesimerkki tilanteesta, jossa yhteinen ja yksityinen etu risteävät. Tätä tietä kuitenkin useimmat odottavat täysin harmistuneena liikenneruuhkiin motarilla ja Klaukkalassa. Ohikulkutie on tärkeä koko Nurmijärven kannalta. Valtuustossa kuultiin sekin, että jo 1960-luvulla oli kiinteistövälittäjä luvannut junanradan tulevan Klaukkalaan lähivuosina (Reijo Muuri, kok muisteli).

****

Kunnanjohtaja Kimmo Behmin terveiset sisälsivät tiedon, että ”puoliväliriihen” ansiosta poliisin palvelut eivät todennäköisesti poistu Nurmijärveltä. Kesällä tosin toimistot ovat kiinni ”työnjohdollisista syistä”.

Toinen tieto oli, että uusi ja vanha valtuusto avaavat toukokuussa uuden kuntastrategiaprosessin yhteisessä seminaarissa. Kunnan nettisivulla on parastaikaa kaikille avoin kysely, jossa voi antaa vinkkejä strategiaan.

sunnuntai, 9. huhtikuu 2017

Voittoja ja tappioita kuntavaaleissa

Kuntavaalit on käyty ja tulos varmistui. Henkilökohtaisesti tulokseen sisältyi iloa ja vähän pettymystäkin. Oma äänimäärä 77 ei tällä kertaa riittänyt valituksi tulemiseen. Kunnallisvaltuutetun urani jää siten kolmeen kauteen. Kohtuullisen pitkä aika sekin, siitä kirjoitan joskus enemmän. Valituksi tulemiseen olisin tarvinnut 26 ääntä lisää.

Harmittaa tietysti heidän puolestaan, jotka minua äänestivät ja kannustivat matkan varrella. Ne äänet eivät kuitenkaan mene hukkaan, sillä niitä käyttämään tulee hyviä valtuutettuja.

Nurmijärvi poikkesi hieman valtakunnallisista trendeistä. Ilon aihe on kokoomuksen hyvä menestys varsinkin omassa kunnassa Nurmijärvellä: 15 valtuutettua (+1) ja jälleen selvästi suurin ryhmä tulevassa valtuustossa. Äänistä kokoomus sai 27,7 prosenttia, kun seuraavina keskusta sai 11 paikkaa ja 20.2 pros, sekä demarit 9 paikkaa ja äänistä 17.2. Myös vihreät menivät eteenpäin.

Äänestysprosentti nousi 59,7 prosenttiin, mutta jäi harmittavasti vielä alle 60. Valtuusto uusiutui melkoisesti, sillä yli puolet tulevista valtuutetuista on uusia.

Kokoomuksessa tehtiin paljon töitä ja oli hyvä meininki koko ajan. Ilon aihe oli myös poikani Jussin saama kohtuullisen hyvä äänimäärä 52, vaikka ei valituksi tullutkaan, vielä. Ehkä innostus jatkuu tulevina vuosina.

Hyvää oli puolueemme menestys myös valtakunnallisesti ja Helsingissä. Se oli enemmän kuin ”torjuntavoitto”. Ehkä voisi sanoa, että vaalitulos oli kaikkien puolueiden kannalta hyvä, eikä mikään puolue kokenut rökäletappiota, ehkä perussuomalaisia lukuun ottamatta. Toivottavasti hallituskausi jatkuu silti sopuisasti. Edellisellä kaudella vastaava tilanne (demareille iso tappio) alkoi häiritä hallituksen yhteistyötä.

Mikä paikallisesti ja erityisesti omalta kannaltani katsoen ratkaisi vaalituloksen? Mainonta eri tavoilla ja jalkatyö (mainosten jakaminen ja keskustelut kadulla ja marketien edessä) vaikuttivat. Niitä olisi pitänyt tehdä enemmän. Erityisesti voisi nostaa sosiaalisen median vaikutuksen.

Näyttää myös siltä, että kaikkien hyvän puolustaminen ja kokonaisuuden ajatteleminen ei tuo menestystä. Helpompi on saada kannatusta suppeammalla agendalla. Lohduttavaa on, että tietoa näytetään arvostettavan, vaikka tuosta voi nähdä myös poikkeavia merkkejä.

Arvelen Ruotsin tapahtumien vaikuttaneen turvallisuushakuiseen suuntaan nimenomaan varsinaisena vaalipäivänä. Haluttiin myös äänestää itseäni nuorempia, valtuuston keski-ikä tulee olemaan n. 48 vuotta. Se on tietysti oikea suunta, vaikka tiedän, että myös kokemus on valtuustotyössä hyväksi.

Yhteenvetona voisi sanoa, että kansa ei erehdy, pulinat pois.

 

 

lauantai, 8. huhtikuu 2017

Olemme yhteisellä asialla, ehdokkaat ja äänestäjät

Kävin joka-aamuisella lenkillä koiran kanssa. Ikävä havaita, että eilisiltana ja viime yönä oli rikottu täällä päin useita vaalimainoksia. Jonkun tarpeen sellainen rikkominen ilmeisesti täyttää. Onhan ilmiö tuttu aikaisemmistakin vaaleista.

Olen ollut useana päivänä marketien edessä ja katujen varsilla jakamassa ehdokkaana ja puolueeni edustajana vaaliesitteitä ja valmiina keskusteluihin vaaliteemoista ja kunnan asioista.

Monet ihmiset ottavat ystävälisesti esitteen tai kieltäytyvät kohteliasti tai kertovat tässä vaiheessa jo äänestäneensä, mutta osa ilmaisee kielteisen kantansa toimintaamme, jotkut jopa vaaleihin ylipäätään. Joillakin on myös tapana pilkata politiikkaa ja poliitikkoja. "Se on sitä politiikkaa."

Aina muutama henkilö jää keskustelemaan. Se on parasta ehdokkaana ja poliitikkona olemisessa.

Olen toki idealisti ja elän elämää toivo edellä. Mutta en ymmärrä kielteistä suhtautumista vaaleihin, ehdokkaisiin ja vaalimainoksiin.

Toki jokainen ehdokas ja puolue pyrkii menestymään vaaleissa ja esittelee omia näkemyksiään parhain päin. Mutta vähän syvällisemmin ajatellen emme ole siellä omalla asiallamme tai omaa etua ajamassa. Olemme yhteisellä asialla kuntalaisten ja kaikkien ehdokkaiden kanssa.

Vaalit ehdokkaineen ja vaalikamppailuineen ja keskusteluineen ja mainoksineen ovat keskeinen osa demokratiaa. Vaalit ja ehdokkaat ja äänestäminen ovat kaikille tärkeiden yhteisten asioiden hoitamista ja välttämätön demokratian perusta.

Mikä olisi vaihtoehto? Halutaanko, ettei tällaista kansanvaltaa olisi?

On maita, joissa aidot vaalit eivät ole mahdollisia, ei ole puolueita, ei saa esittää erilaisia mielipiteitä, ei ole vaihtoehtoja, ei saan kritisoida, vapaa lehdistö on kielletty .... Sellainen vaihtoehto ei tunnu ainakaan minusta houkuttelevalta. Senkin vuoksi haluan olla ehdokkaana ja pyrkiä luottamustehtäviin.

maanantai, 27. maaliskuu 2017

Valtuutetut päättelevät vanhaa kautta ja yrittävät uudelle

Nykyisen kunnanvaltuuston kolmanneksi viimeisessä kokouksessa elettiin jo lopun alkua. Tunnelma alkaa olla leppoisa, otetaan valokuvia ja muistellaan menneitä.

Ollaan jo yliajalla, sillä vaalikauden piti päättyä vuodenvaihteessa, mutta vaalien ajankohdan siirtämisen vuoksi vanha valtuusto sai vajaan puolen vuoden lisäajan.

Aluksi muistettiin kolmea pitkäaikaista kunnan työntekijää ansiomerkeillä: rehtori Jari Anttila, opetuspäällikkö Kati Luostarinen ja kunnansihteeri Anne Pölönen saivat ansaitut prenikat ja kukat sekä 70 vuotta täyttänyt useissa luottamistehtävissä palvellut valtuutettu Markku Schildt isot onnittelut taulun ja kukkien kera. Juhlakakkuakin oli tarjolla.

Ennakkoäänestys uusien luottamushenkilöiden valitsemiseksi alkaa ylihuomenna 29. maaliskuuta. Tämä oli viimeinen valtuuston kokous ennen vaaleja, minkä saattoi kuulla muutamissa puheenvuoroissa ja aloitteiden määrässä.

Kunnanjohtaja Kimmo Behm odottaa jo Nurmijärven virkauransa viidettä valtuustoa – ja ehkä sen aikana koittavia eläkevuosia ja uusia Kalevan kierroksia.

****

Valtuuston asialistalla oli isoja asioita, mutta ne eivät enää sähköistäneet ilmapiiriä, oltiin ikään kuin loppuliu’ussa.

Kaksi tärkeätä kaavaa vahvistettiin: Klaukkalan ohikulkutien aiheuttamat kaavalliset muutokset Haikalan pohjoispuolella ja Sääksin rantakaava.

Valtakunnan politiikka hipaisi nurmijärveläistä kunnalliselämää Soten valinnanvapauslaista annetun lausunnon kohdalla. Oppositio lyttäsi, hallituspuolueiden edustajat näkivät hyviä puolia.

Sirkka Rousu sd ei lähes puolen tunnin puheenvuorossaan nähnyt sotessa tai valinnanvapauslaissa juuri hyviä puolia.

Matti Vanhanen kesk kertoi lähes kaikkien puolueiden olleen eri hallituksissa valmistelemassa sotea ja nyt ollaan jo lähellä toteutumista. Sen tarve nähtiin jo 12 vuotta sitten muun muassa ikärakenteen muutoksen aiheuttamana. Hän sanoi kyseessä olevan tämä sukupolven suurimman uudistuksen, joten ei ihme, että synnytyskipuja on.

Outi Mäkelä kok näki valinnanvapauden Nurmijärven kannalta mahdollisuutena, joka oikeasti monipuolistaa valinnanmahdollisuuksia. Ongelmana on päätösvallan etääntyminen paikallistasolta. Sen vuoksi hän piti tärkeänä, että Uusimaa jaetaan maakuntavaaleissa 2-4 vaalipiiriin. Esitys on tällä hetkellä, että Uusimaa olisi yksi vaalipiiri.

Toinen suuri yli-kunnallinen asia oli Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) puiteohjelma. Se kirvoitti muutaman puheenvuoron, mutta ei enää sekään synnyttänyt juuri intohimoa.

Juha Peltonen sd harmitteli vuokra-asuntojen vähäistä rakentamista ja puhui tietysti Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymään (HSL) liittymisen puolesta. Hän kysyi, ”haluammeko olla osa Helsingin seutua vai ei?” Kyse ei siis ole vain joukkoliikenteen järjestämisestä, vaan myös identiteetistä: olemmeko stadilaisia vai emme.

Outi Mäkelä esitti liikennesuunnittelun siirtämistä HSL:ltä maakuntahallinnolle ja Arto Hägg muistutti MAL-sopimuksen tuoneen Nurmijärvelle valtion lupauksen Klaukkalan ohikulkutien rakentamisesta.


****

Suuri ilonaihe oli kunnan viime vuoden tilinpäätös, jossa talousarvion lähes viiden miljoonan euron tappio vaihtui samansuuruiseksi ylijäämäksi, siis kymmenen miljoonan käppi. Onneksi näin päin, mutta iso se on.
Kunnanjohtaja perusteli sen syntyä menojen alittumisella ja tulojen ylttymisellä. Kaikki toimialat alittivat budjettinsa ja sekä tulovero että valtionosuudet ylittyivät.
Oma hankaluutensa talouden suunnittelulle näin suuret heittelyt tuovat. Jos menot ja tulot osattaisiin tarkemmin arvioida, voisi budjettia rakentaa joiltakin osin toisin. Ehkä tämän voi nähdä myös pakkosäästämisenä. Vaihtoehtona olisi, että tämäkin kymppi olisi kulutettu, jos sen olemassaolo olisi tiedetty.