sunnuntai, 16. joulukuu 2018

Eläköön kirjasto!

Kunnanjohtaja Outi Mäkelä kirjoitti viimeisimmässä blogissaan kunnan kirjastolaitoksesta (nurmijärvi.fi). Hän painotti kirjaston merkitystä ja kehitystä yhä monipuolisemmaksi tiedon ja osallistumisen paikaksi.

Lienee helsinkiläisen keskustakirjasto Oodinkin ansiota, että kirjastoista nyt puhutaan paljon. Oodi on ylistys kirjastolle, kirjalle ja tiedolle! Minulla on Oodi vielä käymättä, mutta suunnitelmissa kyllä.

****

Kunnanjohtajan blogi sai muistelemaan, mitä juuri Nurmijärven kirjasto on minulle merkinnyt. Juuri Nurmijärven kirjaston satutunneilla 1950-luvulla kiinnostuin kirjoista ja lukemisesta. Se kiinnostus on jatkunut läpi vuosikymmenten. Kaipa se herätti myös kiinnostuksen kirjoittamiseen, sillä lukeminen ja kirjoittaminen kulkevat käsi kädessä, kuten tiedämme.

Satutunteja pitivät kirjastotädit Sirkka Kallio ja Eira Laaksonen. Kirjasto toimi silloin Pratikankujan varrella vanhalla paloasemalla sen toisessa kerroksessa. Alakerrassa majaili paloauto ja samassa talossa otti vastaan kouluhammaslääkäri.

Myöhemmin kirjasto siirtyi uuden uljaan kunnantalon alakertaan parempiin tiloihin, joita muistan pitkään toivotun. Sieltä kirjasto siirtyi naapuriin oikeaan kirjastotaloon. Nyt sekin odottaa peruskorjausta ja laajennusta tai peräti campusta uuden lukion kanssa.

****

Minulla on myös sukutaustaa kirjastoihin. Isoisäni Svante Juslin (v. 1906 jälkeen Jalava) oli pestattu vuonna 1899 seurakunnan lainakirjaston hoitajaksi 30 markan vuosipalkalla. Hän oli silloin 21-vuotias. Kirkkoneuvosto muistutti, että ”hän tarkoin noudattaa kirjaston hoidosta määrättyjä ohjesääntöjä”. Svanten nuoruus oli ilmeisesti hieman epäilyttänyt neuvostoa.

Seurakunnan lainakirjasto oli perustettu vuonna 1856. Kirjaston toiminta poikkesi silloin jonkun verran nykyisestä. Kirkkoneuvosto vahvisti kirjastolle säännöt ja päätti kirjahankinnoista kirjastonhoitajan kanssa. Tilintarkastajat puolestaan kävivät läpi myös lainakirjaston tilit. Pitäjän lainakirjaston tarkastuspöytäkirja luettiin seurakunnalle kirkonkokouksessa. Tuo osoittaa kirjan merkitystä vielä – tai jo – silloin.

Kirjan lainaamisesta perittiin pieni maksu. Sääntöjen mukaan uutta lainaa ei anneta ennen kuin entinen on tuotu takaisin, tuntemattomille ei lainata. Laina maksoi 5 penniä pienemmästä ja 10 penniä suuremmasta kirjasta.

Sittemmin seurakunta luovutti vuonna 1932 kirjastonsa Nuorten kristilliselle yhdistykselle, jossa sitä hoiti Svanten puoliso Ida.

Kunnan kirjastonhoitajana 1950 – 70 –luvuilla toiminut Sirkka Kallio puolestaan oli Svanten ja Idan tytär, joten kyllähän minun pitää jo sukulaisuuden perusteella tykätä kirjastosta.

****

Olen yhä Nurmijärven kirjaston asiakas, mutta vuosien varrella olen käyttänyt ja viettänyt paljon aikaa muissakin kirjastoissa, ensin koulun kirjastossa ja myöhemmin varsinkin Helsingissä yliopiston ja eduskunnan kirjastoissa. Minulla on taskussa myös Lahden ja Lappeenrannan kirjastokortit.

Olen kunnanjohtajan kanssa samaa mieltä: Eläköön kirjasto!

 

torstai, 13. joulukuu 2018

Jouluisia ilmiöitä kunnanvaltuustossa

Nurmijärven kunnanvaltuusto oli keskiviikkona (12.12) jo jouluisissa tunnelmissa, vaikka asialistalla oli kyllä isoja asioita.

Ensin päälle puettiin uudet Nurmijärvi on ilmiö –hupparit ja järjestäydyttiin yhteiseen valokuvaan, mikä on aina haastava tehtävä. Sen jälkeen kuultiin Aleksia-kuoron jouluisia lauluja Viktoria Meerzonin johtamana. Muistettiin kukin ja lahjalla merkkipäivää viettänyttä valtuutettua Esa Laitista. Jouluista tunnelmaa täydensi vielä päätteeksi joulupuuro.

Mutta varsinaisista asioista: Vanhan Klaukan asemankaavaan liittyvät maankäyttösopimukset tuovat aikanaan Klaukkalaan paljon rakennuspaikkoja ja asuntoja. Oma kunnan työterveyslaitos purettiin uudelleen organisoinnin tieltä.

Hallinnon puitteiden ja käytännön kannalta iso päätös oli uuden hallintosäännön hyväksyminen. Sitä on käsitelty moneen kertaan eri tasoilla, joten nyt selvittiin yhdellä muutosesityksellä, joka sekin kaatui äänin 30 – 21. Kyse oli demarien ja vihreiden esityksestä, että vammais- ja vanhusneuvoston edustajalla olisi läsnäolo-oikeus hyvinvointilautakunnan kokouksessa. Heidän kuulemistaan pidettiin tärkeänä, mutta enemmistön mielestä se tulee tapahtua jo päätösten valmistelussa, eikä kokouksissa istumalla.

Joskus hämärtyy luottamushenkilön tehtävä, kun vaaditaan erikseen ”kuntalaisten kuulemista”. Luottamushenkilöhän on nimenomaan kuntalaisten edustaja. Meidän ”osallistumisrakenteemme” on välillinen demokratia. Tietysti kuntalaisia kuullaan sen lisäksi monella muullakiin tavalla kuten asukasilloissa, nettikyselyissä ja sosiaalisessa mediassa, mutta päävastuu on luottamushenkilöillä.

Johdon kuukausiraportin perusteella liikuteltiin paljon rahaa momenteilta toisille, mutta ne käsitellään yleensä nuijan kopautuksella.

Nuijaa piti muuten kädessään valtuuston kolmas varapuheenjohtaja Harri Lepolahti, kun ykkönen Kallepekka Toivonen ja kakkonen Jari Vainio olivat poissa. Hyvin Harri selvisi ensimmäisestä kerrastaan.

Demarien valtuustoaloite maksuttomista opiskeluvälineistä toisen asteen opiskelijoille hylättiin äänin 30 – 21. Itse asiassa äänestyksessä oli kyse asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, mutta asia siis päätettiin sivistyslautakunnan hylkäävän esityksen mukaisesti. Kyse olisi ollut noin miljoonan euron menoerästä. Siinä jäädään odottamaan valtakunnallisia ratkaisuja.

Todella isosta asiasta päätettiin lausunnossa Uusimaa-kaava 2050 lausunnossa. Kaavassa luodaan puitteita koko Uudenmaan ja myös Nurmijärven tulevaisuudelle.

****

Marraskuun puolivälissä (14.11.) valtuusto käsitteli pitkässä kokouksessa kunnan ensi vuoden budjettia. Tekniikan Maailma -lehdessä oli samalla viikolla juttu, jossa tehtiin matka Finnairin Airbusilla Japaniin. Lento kesti reilut 9 tuntia.

Nurmijärven kunnanvaltuuston budjettikokous kesti marraskuussa saman verran. Asioiden määrään ja merkitykseen nähden kokous ei ollut pitkä, mutta istumisena kyllä kohtalainen suoritus. Pitkästyttävä se ei ollut, sillä koko ajan tapahtui.

Kokouksen odotetuin asia oli päätös Uuden lukion perustamisesta ja rakentamisesta. Sitä ennen kuitenkin vähän lämmiteltiin.

Ensimmäinen äänestys koski turvapaikanhakijoiden ottamista vuonna 2019. Laskujeni mukaan se oli pakolaisasian 25-vuotisjuhlakäsittely, sillä pakolaisista äänestettiin muistini mukaan ensimmäisen kerran Nurmijärven valtuustossa vuonna 1993.

Maiju Tapionlinna esitti, että pakolaisia ei otettaisi lisää, mutta esitys hävisi äänin 41 - 9 – 1. Taisivat 25 vuotta aikaisemmin luvut olla toisinpäin.

Toinen asia oli eläkeläisten uinnin ja jumpan tukeminen Rajamäen uimahallissa. Tuki laajennettiin kaikkia eläkeläisiä koskevaksi. Keskustelua herätti tuen vaikutus muiden yrittäjien asemaan, mitä päätettiin edelleen selvittää. Tiettävästi myös tarkastuslautakunta tutkii asiaa.

****

Budjetin käsittely aloitettiin ryhmäpuheenvuoroilla. Arto Hägg, kok aloitti puhumalla tiukasta taloudenpidosta, kestävän talouden ohjelmasta ja sitovien strategisten tavoitteiden toteutumisen seuraamisesta.

Maiju Tapionlinna, ps puhui joulupukkiin uskomisesta, millä viittasi jo lukioasiaan. Kimmo Kakko, smp totesi huonoimpia päätöksen olevan ne, joita ei tehdä. Ehkä hänkin oraakkelimaisesti viittasi tulevaan lukiopäätökseen.

Ihminen puhuu siitä, mitä sydän on lähinnä. Niinpä valtuuston kokenein, Hannu Toikkanen, vas puhui bussilinjoista. Niiden parissahan hän on siviilityönsä tehnyt. Joukkoliikenteessä alkaa vuoden vaihteessa uusi aika. Toive on, että palvelu paranee.

****

Varsinainen käsittely oli tyssätä alkuunsa, kun Harri Lepolahti, sd vaati budjettiesityksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Perusteluna olivat lähinnä muotoseikat. Hänen mielestään ensi vuonna aloittavan KuudenSoten määrärahat olivat väärin tai puutteellisesti sijoitettu budjettikirjaan.

Samoin tuntui olevan epäselvyyttä, että ensi vuoden budjetti oli tehtävä ensi vuonna voimaan tulevan uuden organisaation mukaisesti. Talousjohtaja Ville Rajahalme antoi riittävät selvitykset toteutetusta menettelystä ja budjetin käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 35 - 14 -1 -1.

Yksityiskohtaisessa käsittelyssä lisättiin suunnitteluvuosille maanmyyntituloja. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Virpi Räty, kok piti tärkeänä, että tasapainotusta ei tehdä vain menoja karsimalla, vaan on yritettävä myös lisätä tuloja kuten tontteja myymällä – kuitenkin korottamatta veroprosenttia, johon ei tällä kertaa kajottu.

Investointiosassa poistettiin esitetty kunnan varikon peruskorjaus ja laajennus kokonaan pois, yli 8 milj.euroa. Joskus valtuustossa kyetään tekemään reippaitakin päätöksiä.

Onneksi Kirkonkylän hammaslääkäriaseman tilojen tekeminen säilytettiin.  Tilat saneerataan terveyskeskuksen takana olevaan rakennukseen. Sekin vaati äänestyksen 36 puolesta, 15 vastaan.

****

Lukion osalta keskustelun avasi Arto Hägg, kok. Hän moitti hankesuunnitelman puuttumista, vaikka se vuosi sitten vastaavassa kokouksessa oli luvattu tehdä. Hän vaati myös sivistystoimen palveluverkkosuunnitelman laatimista tai päivittämistä. ”Tehdään päätös vasta näiden perusteella”, esitti Hägg.

Se oli vastaehdotus kunnanhallituksen esitykseen, jossa olisi tehty periaatepäätös uuden lukion perustamisesta ja rakentamisesta. Muut suunnitelmat ja selvitykset olisi tehty tämän periaatepäätöksen jälkeen.

Uuden lukion puolesta puhuivat voimakkaasti muun muassa Virpi Räty, Janne Taipale, kok ja Juha Peltonen, sd. Janne Taipale ehdotti jopa nimeä uudelle koulun ja pääkirjaston kompleksille. ”Olkoon sen nimenä vaikkapa Impivaaran Campus.”

Uuden lukion puolustajat perustelivat sitä pedagogisilla tekijöillä, kasvavalla kurssitarjonnalla sekä lukion ja Nurmijärven vetovoiman kasvulla. Kustannuseroa ei pidetty enää merkittävänä, kun lukiota aikaisemmin on vastustettu lähinnä kalleudella.

Uuden lukion vastustajien puheissa kuului varovaisuus ja halu odottaa lisäselvityksiä. ”Tämä ei ole vielä kypsä päätettäväksi”, totesi Sirpa Rantala, kesk. Kylänäkökulmia ei näissä puheissa enää niinkään käsitelty.

Lukiohanke vaikuttaa monen muun rakennuskohteen saneeraukseen ja käyttöön, jolloin siitä muodostui ehkä vähän vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Näiden vaikutusten vuoksi myös kustannuslaskelmissa oli paljon muuttujia.

Äänestyksessä Häggin esityksen takana oli 27 valtuutettua ja kunnanhallituksen esityksen puolella 24 valtuutettua.

Mielenkiintoista oli, että sivistyslautakunnan puheenjohtajaa Taneli Kalliokoskea, kesk ja jäsentä Kimmo Kakkoa, smp, lukuun ottamatta kaikki (jos oikein laskin ja muistan ehdokkaat) nurmijärveläiset kansanedustajaehdokkaat kannattivat lukiopäätöksen siirtämistä.

Impivaara Campus antaa siis vielä odottaa vielä syntymistään. Ehkä se tapahtuu ensi vuonna tehtyjen selvitysten jälkeen – tai sitten ei.

Niin, Impivaara vai ei? Siinäpä se kysymys.

 

keskiviikko, 10. lokakuu 2018

Tiedätkö kaverin motiivin häntä itseään paremmin?

Lukiokeskustelu on nostanut tunteet pintaan. Keskustelijat ja päättäjät tuntuvat tietävän toistensa motiivit paremmin kuin nämä itse.

Uuden lukion kannattajien väitetään – paitsi olevan väärässä perustelujensa suhteen – ajavan ennen muuta Rajamäen lukion lakkauttamista.

Vastaavasti uuden lukion vastustajien ajatellaan – paitsi että eivät ymmärrä uuden lukion etuja – puolustavan vain kynsin hampain oman kylän lukiota.

Molemmin puolin epäillään vain tehtävän kyläpolitiikkaa, tuota kaiken pahan alkua.

Sosiaalisessa mediassakin väitettiin heti kunnanhallituksen 9.10 lukiota koskevan päätöksen (kh esittää äänin 6-5 valtuustolle uuden lukion perustamista ja rakentamista) jälkeen, että kyse on taas kerran kyläpolitiikasta. Sillä tarkoitettaneen, että kantaa otettiin vain oman asumiskylän perusteella.

****

Onko mahdollista, että ihmiset aidosti vain painottavat asiaan vaikuttavia tekijöitä eri tavoin? Voisimmeko uskoa niitä motiiveja ja perusteluja, joita ihmiset itse esittävät?

Kunnanjohtaja Outi Mäkelä ei kannata lehtijutun mukaan uuden lukion perustamista ja rakentamista. Hän perusteli kantaansa minusta sinänsä järkevästi kunnan talouden kestävyyden sekä Rajamäen kehityksen kannalta.

Toisaalta olen omalta kohdaltani varma ja muidenkin uuden lukion kannattajien puolesta lähes varma, että motiivina ei ole Rajamäen lukion lakkauttaminen tai kylän kehityksen vaikeuttaminen, vaan uuden lukion edut.

Lopulta on kyse erilaisten tekijöiden vaikutusten arvioinnista, mihin ei ole varmoja faktoja saatavissa. Joudumme ottamaan riskin, joskin yritämme punnita tiedossa olevia tekijöitä mahdollisimman hyvin. Myös kunnan taloustilanne tiedostetaan ja nähdään synergiaedut kunnan muiden hankkeiden kanssa sekä valtion toimet, jotka eivät suosi pieniä lukioita.

Emme voi varmasti tietää uuden lukion vetovoimaa, emme nuorten päätöksiä, edes väestökehitystä tai monia muita vaikutuksia. Mutta kehitys pysähtyy, jos edellytämme täydellistä varmuutta. Paikallaan pysyminen tuntuu turvalliselta, mutta maailma hiipii tai jopa hyppää ohitsemme.

Ristiriitaisuuksiakin keskustelussa on ilmennyt. Uuden lukion vastustajat eivät uskon sen vetovoiman merkitykseen Nurmijärven kannalta, mutta toisaalta uskovat sen romahduttavan Rajamäen vetovoiman. Kannattajat ajattelevat päinvastoin.

****

Uuden lukion puolustajat, joihin itsekin kuulun, perustelevat kantaansa nuorten oppimismahdollisuuksien turvaamisella myös tulevaisuudessa. Yhdistämällä kaksi pientä lukiota syntyy keskikokoinen lukio, jossa on enemmän valinnan ja kehittämisen mahdollisuuksia. Nykyaikainen oppimisympäristö ja uudet – ja tulevaisuudessa kehittyvät – oppimistavat, samoin yhteys kirjaston kanssa ovat uuden lukion vahvuuksia.

Kirjastoyhteys ei tarkoita vain kirjojen lukemista, vaan paljon laajempaa tiedon ja kulttuurin, tekee mieli sanoa sivistyksen, yhteyttä, joka palvelee koko kuntaa.

Olin aikoinaan yksityisen Nurmijärven yhteiskoulun hallituksessa, kun koulu päätettiin ”myydä” eli luovuttaa kunnalle. Minuakin syytettiin aikaisempien sukupolvien (mm. isoäitini oli perustamassa 1929 Nurmijärven yhteiskoulua ja 1970-luvulla toimittiin yksityisen koulun puolesta) perinnön tärvelemisestä.

Henkistä tuskaa ”oman” koulun lakkaamisesta saatetaan nyt tuntea uuden lukion myötä niin Kirkonkylässä kuin Rajamäelläkin.

Itse ajattelen meidän tänään tekevän sitä samaa, mitä molempien koulujen perustajat aikoinaan tekivät: tekoja nuorten hyväksi ja uskoa sivistyksen voimaan.

Uskotaan tulevaisuuden suhteen mieluummin mahdollisuuksiin kuin pelkoihin ja uhkakuviin.

- Tällaisia ajatuksia näin Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä vuonna 2018.

perjantai, 31. elokuu 2018

Miten päästään kunnan hallittuun kasvuun

Kunnanvaltuusto talousseminaarissa käsiteltiin keskiviikkona ”isoa kuvaa”: valtionosuuksien määräytymistä ja talouden tasapainoa.

Sanna Lehtonen Kuntaliitosta selvitti, miksi Kuntaliiton ja Verohallituksen verotulojen ennakoinnit vaihtelevat. Tiedot verotulojen kertymisestä vahvistuvat pitkällä viiveellä. Esimerkiksi nyt laaditaan vuoden 2019 budjettia, jonka tulopuolen yhtenä lähtökohtana ovat vuoden 2017 verotulot ja kuluvan vuoden kehitys. Se on vähän samaa, kuin yrittää osua liikkuvaan maaliin.

Hän kertoi myös valtionosuusjärjestelmästä, joka ei ole vain valtion ”apua” kunnille, vaan valtion osuus kansalaisille tarjotuista palveluista, joita kunnat käytännössä tuottavat.

”Valtionosuusjärjestelmä tasaa hyvinvointia”, painotti Lehtonen. Se tarkoittaa, että muutoinkin pärjäävät varakkaat kunnat (paljon kunnallisvero- ja muita tuloja) saavat vähän ja köyhemmät kunnat enemmän. Näin kansalaisille voidaan taata suurin piirtein samat palvelut.

Nurmijärvi kuuluu suhteessa kymmenen vähiten valtionosuuksia saavan kunnan joukkoon. Meillä kunnallisverolla katetaan 66 % kunnan menoista (koko maa keskimäärin 52), valtionosuuksilla 11 % (21), toimintatuotoilla 14 % (18) ja velalla 9 % (10).

****

Nurmijärven kunnan uusi talousjohtaja Ville Rajahalme vastasi kysymykseen, onko kunnan talous tasapainossa. Vastaus: on ja ei ole.

Kirjanpidollisesti talous on tasapainossa. Tilinpäätökset ovat keskimäärin ylijäämäisiä.

Rahoituslaskelma ei ole tasapainossa. Tuloksella ei makseta nettoinvestointeja, joihin otetaan velkaa. Poistot laahaavat perässä, mikä vääristää tulosta.

Jotta meidän investointitaso kyettäisiin rahoittamaan, pitäisi tuloslaskelman ylijäämien olla paljon suurempia.

Rajahalmeella oli kaksi keinoa tasapainottamiseen: vahvempi vuosikate ja maltillinen investointitaso. Eli on koko ajan tarkasteltava käyttömenojen kehitystä, siis tehostettava ja pidettävä investointitaso maltillisena vaikkapa asettamalla investointikatto, jota ei ylitetä.

Talousjohtaja ei puhunut kasvua ja investointeja vastaan, päinvastoin, mutta kasvu on pidettävä hallinnassa. Parhaita investointeja ovat ne, joiden voi odottaa palvelevan kasvua ja tulokehitystä tulevaisuudessa. Siinä eväät kestävään kasvuun!

Aivan uutta tietoa tämä ei ollut, vaan valtuusto on tainnut kirjata samat periaatteet strategioihin jo moneen kertaan. Niistä on vain pidettävä kiinni.

Tuntui hyvältä kuunnella uutta talousjohtajaa, joka ei jäänyt kiinni yksittäisiin lukuihin tai maalannut vain synkkiä pilviä eteemme, vaan hän katsoi kokonaisuutta ja talouslukujen vaikutusta siihen. Hänellä tuntui myös olevan selkeä näkemys niistä.

maanantai, 27. elokuu 2018

Yksi uusi lukio Nurmijärvelle vai ei?

Tuntuu, että lukio hallitsee nyt kaikkea keskustelua Nurmijärvellä. Jotain kiehtovaa merkitystä sillä siis on.

Lukioasiaan on näennäisesti helppoa ottaa kantaa. Jos kysytään vaikkapa rajamäkeläisiltä, pitäisikö kylän oma lukio säilyttää, useimmat vastaavat, että kyllä tietysti.

Kysymys kaksi vai yksi kunnan lukiota saa ehkä muuallakin Nurmijärvellä vastauksen kaksi yksityisen Arkadian lisäksi. Epävarmojen mielestä päätökset kannattaa siirtää tulevaisuuteen. Jospa aika toisi vastauksen.

Pelkän lukumääräkysymyksen taakse kätkeytyy kuitenkin huoli siitä, mikä olisi kahden pienen lukion tulevaisuus?

****

Paikallispoliitikot ovat usean vuoden ajan pähkäilleet tuota kysymystä. Heilläkin on siihen nuo samat vastaukset: osa vastaa kaksi, toiset yksi uusi ja kolmannet ehkä yksi, mutta selvitellään vielä.

Kyse on siis siitä, että yhdistetäänkö Nurmijärven yhteiskoulun ja Rajamäen lukiot yhdeksi lukioksi, jolle rakennetaan uudet tilat Kirkonkylään ja jonka oppimisympäristö ja toimintatavat uudistetaan tulevaisuuden vaatimusten mukaisiksi.

Hankkeen kannattajat – kuten minäkin – uskomme, että uusi lukio tarjoaisi nykyaikaiset oppimismahdollisuudet innostavissa tiloissa ja aikaisempaa suurempana lukiona se kykenisi tarjoamaan opiskelijoille enemmän resursseja ja valinnan mahdollisuuksia. Se olisi päätös nuorten hyväksi.

Yleislukiossa voisi olla houkuttelevia painotuksia. Modernin lukion toivottaisiin olevan Nurmijärvelle vetovoimatekijä, joka toisi uusia asukkaita ja vähentäisi oppilaiden hakeutumista naapurikuntien lukioihin. Joka tapauksessa se antaisi opiskelijoille parhaat eväät jatko-opintoihin.

Tätä puolta on jo selvitetty pedagogisessa suunnitelmassa.

Lukioiden yhdistämistä puoltavat myös väestötilastot ja oppilasennusteet. Lukumäärät eivät juuri näytä kasvavan. Lukioille lisää oppilaita voisi tulla lähinnä sitä kautta, että vuoto ulkopuolelle vähenisi.

Miniuudistus olisi kahden lukion hallinnollinen yhdistäminen ja hyödyn saaminen siitä. Siitä olisi helpompi päättää.

Lukiot ja ylipäätään koulu ovat suurten muutosten edessä. Vaatimukset kasvavat ja kehitys kehittyy nopeaan tahtiin.

****

Miksi siis vielä epäröidään? Yksi syy on tietysti hinta. Uudet tilat eivät synny halvalla, viimeisin arvio taitaa olla 18 milj. euroa. Toisaalta nettokustannus ei olisi noin suuri, sillä nykyisiltä lukioilta vapautuvat tilat voitaisiin remontoida peruskoulun ja varhaiskasvatuksen käyttöön, ne kun tarvitsisivat joka tapauksessa lisää tai korjattua tilaa.

Hankaluutena on laskelmien vaikeus: missä ajassa remontit, kustannukset ja säästöt realisoituisivat? Tätä on yritetty kulunut vuosi selvittää, mutta laskelmiin ei täysin luoteta.

Ilmassa on epäluottamusta. Epäillään, että toiset yrittävät ajaa vain yhtä lukiota ja toiset vain kahden säilyttämistä. Tai ei luoteta laskelmiin ja epäillään viranhaltijoita.

Varsinkin Rajamäellä pelätään kylän imagon ja vetovoiman kärsivän, jos lukiota ei olisi. Luotetaan siihen, että oma lukio säilyisi houkuttelevana kaikesta huolimatta.

Ja Kirkonkylässä ehkä joku vielä haikailee NYK:n lukion kohta satavuotisia perinteitä, kouluhan syntyi vuonna 1929 kuntalaisten sivistystahdon tuloksena. Molemmat lukiot on perustettu yksityisten kyläläisten toimesta, mutta ovat nyt kunnan omistuksessa.

Tiedossa on myös kunnan velkamäärän uhkaava kasvu ilman lukiotakin. Soten pähkäily lisää epävarmuutta. Olisiko nyt parempi pitää vain jalka jarrulla?

****

Paljon on ilmassa oletuksia, joita kukaan ei kykene varmasti todeksi osoittamaan, etukäteen. Keskustelussa on sanottu, että uuden lukion myötä oppilaat kaikkoavat Rajamäeltä Hyvinkäälle, tai että sinne meneminen tyrehtyisi.

Varmuudella ei voida etukäteen myöskään osoittaa, että uusi lukio lisäisi Nurmijärven vetovoimaa. Toiset sanovat, ettei lukio vaikuta, ja toiset, että se ratkaisisi muuttopäätöksen. Valistuneita oletuksia voi tehdä, mutta varmasti ei voi tietää.

Uusi lukio on suunniteltu remontin tarpeessa olevan pääkirjaston yhteyteen. Tästä toivotaan syntyvän toiminnallista hyötyä.

Kirjaston peruskorjaukselle liittäminen lukiohankkeeseen on myönteinen asia, sillä sekä lukion rakentaminen että sen siirtäminen tulevaisuuteen vahvistaisi kirjaston remontin toteutumista. Jos päätetään siirtää lukiohanke, kirjasto olisi halpa kompromissi. Kirjastohankettahan on jo vuosia siirretty eteenpäin, mutta nyt se näyttäisi toteutuvan.

Vaikka lukio päätettäisiin rakentaa, siitä seuraisi vielä lukuisia alakysymyksiä, joista kaikista olisi omat vääntönsä.

****

Kannatan rohkean myönteisen päätöksen tekemistä, sillä meidän on katsottava eteenpäin. Sama sivistystahto, joka aikoinaan johti näiden koulujen perustamiseen, siivittäköön meitäkin eteenpäin.