keskiviikko, 16. elokuu 2017

Kesämatkalla Etelä-Savossa

Proffa kertoi aikoinaan historian seminaarissa, että kauan sitten oli joku tehnyt - ilmeisesti hyväksytyn - väitöskirjan aiheenaan ”Niitä näitä Itä-Suomesta”. Proffa halusi sillä korostaa aihevalinnan kohdistamisen tärkeyttä.

Seuraavassa on "niitä, näitä" havaintoja kesämatkalta Etelä-Savoon.

Punkaharju on paikka, johon jokaisen sukupolven tulee tutustua. Vastuu uuden sukupolven perehdyttämisestä on vanhemmilla ja isovanhemmilla.

Tämä on ainakin minun perheessä toiminut. Varhaisin tutustumisena tapahtui valokuva-albumissa: Isä oli Punkaharjulla Takaharjun parantolassa sodan aikana toipumassa. Mummi kävi häntä siellä katsomassa jatkosodan loppuvaiheissa. Valokuvassa mummi seisoo Punkaharjulla ”Metsä on Suomen turva” –istutuksen edessä eväsmatkalaukku (eväät siis pojalle parantolassa) kädessään. Hän lienee tehnyt pitkän matkan junalla? Lapsena kuva herätti kiinnostuksen. Istutus on edelleen olemassa Punkaharjulla.
 
Myöhemmin kävimme siellä isän viemänä veljeni kanssa, minä vielä myöhemmin omien lasteni kanssa ja nyt vaimon kanssa kaksin. Se on sitä elämän kiertokulkua.

Puinen Hotelli Punkaharju, ent. Valtionhotelli on tasokas paikka, jossa on paljon nostalgiaa ja nyt myös presidentillistä nostetta. Omistaja Saimi Hoyer oli vastaanotossa poikansa kanssa. Söimme maukkaan kukkakaalikeiton ja ihailimme maisemia ruokasalin ikkunasta.

Savonlinnan matkustajasatama ja tori siellä ovat nekin osa kansallismaisemaamme. Pukusuunnittelija Jukka Rintalan näyttely – vanhassa puutalossa – oli näkemisen arvoinen ja vilahti siellä itse taiteilijakin.
Sama koskee kuvataiteilija Johanna Oraksen näyttelyä – sekin vanhassa puutalossa. Hänen teemanaan oli tänä kesänä Suomi 100. 

Seurahuoneen Muikkuterassilla nautitut lankkumuikut olivat todella maukkaat, täydet pisteet ja upea maisema. Sen sijaan torin lörtsyt, vaikka olivat nimensä veroiset, ovat mielestäni yliarvostettuja. Helsingin kauppatorin lihapiirakat ovat parempia ja ”yhtä terveellisiä”.

Mikkeli asuntomessuineen jäi nyt väliin torikahveja lukuun ottamatta. Mäntyharjulla taidekeskus Salmelan näyttely oli monipuolinen ja näkemykseni mukaan korkeatasoinen. Salmelassa oli jälleen esillä myös lahjakkaiden nuorten taiteilijoiden töitä. Salmelan taiteilijoilla on sanottavaa, jonka minäkin maallikkona ymmärsin. Hyvä teos avaa jonkin uuden näkökulman, ajatuksen tai antaa ilon pilkahduksen. Täälläkin ympäristö oli osa taideteosta ja sen kokemista.

Taidenäyttelyissä kävi ilmi, että taiteilijoilla on kullakin oma persoonallinen ideansa ja muotonsa, joita he teoksissaan varioivat. On taloudellista, ettei tarvitse keksiä aina pyörää uudelleen. Grafiikkaa vedostetaan, mutta joskus tuntuu, että myös muita teoksia monistetaan. Vaarana on, että taiteilija toistaa itseään liikaa. Toisaalta taiteilijat tunnetaan maneereistaan.

Tärkeä kohde oli vielä Miekankoski ja sen kahvila. Se on kohde, joka ei ole valtateiden varrella ja jonne on varta vasten mentävä, mutta se kannattaa.

Kesämatkalla nostalgialla on oma roolinsa. Puitteet olivat tuttuja ja herättivät monia muistoja, mutta toisaalta eri ikävaiheissa samatkin paikat voi kokea eri tavoin. Näyttelyt tuovat uutta ja tuoretta näkökulmaa ja ajateltavaa ja toreilla voi aistia paikallisen tunnelman, usein murteenkin.

torstai, 22. kesäkuu 2017

Vanha kaarti vielä äänessä uuden kunnanvaltuuston aloittaessa

Uusi kunnanvaltuusto aloitti Nurmijärvellä keskiviikkona toimikautensa. Valtuustoon valittiin huhtikuun vaaleissa yli puolet uusia, mutta ensimmäisessä kokouksessa puhetta piti vanha kaarti. Ensikertalaiset viisaasti katsoivat, miten siellä toimitaan.

”Ikäpresidentti” Aulikki Markkanen hoiti puheenjohtajana alkutoimet ja valtuuston varsinaisen puheenjohtajan valinnan. Nuijan sai käteensä keskustan Kallepekka Toivonen, usean kauden kokenut keskustan valtuutettu.

Itse katsoin nyt kokousta netin kautta. Hyvinhän sekin käy – varsinkin kun tietää kokemuksesta, miten kokous ja asioiden käsittely etenevät. Ruudulta näkee puhujan, välillä yleiskuvaa ja kuulee puheen. Ruudulta voi myös lukea esityslistaa.

****

Ison miinuksen juuri tässä ensimmäisen kokouksen striimauksessa huomasin kotona kokousta seuraavan kuntalaisen kannalta, kun tehtiin paljon henkilövalintoja eri toimielimiin. Puheenjohtaja nuiji kunnanhallituksen ja lautakuntien kokoonpanot puheenjohtajineen valituiksi lukematta nimiä. Hän vain viittasi ”esityslistan mukana jaettuun listaan”. Sitä ei nettiyleisöllä kuitenkaan ollut käytettävissä, vai enkö osannut sitä löytää?

Oli siten vähän outoa, että kunnanhallituskin puheenjohtajaa myöten valittiin nuijan kopauksella ilman nimiä ja ilman puheenjohtajan kiitossanoja. Lista olisi pitänyt olla liitteenä myös yleisölle tai puheenjohtajan olisi tullut valitut luetella.

No, minulla oli lista, ja sain sen myös luottamushenkilöiden extranetista, joten tiesin, että kokoomuksen Outi Mäkelä valittiin jatkamaan kunnanhallituksen puheenjohtajana. Onnea Kallepekalle ja Outille vaativiin tehtäviin!

****

Paikat oli jaettu puolueiden kesken vaalituloksen perusteella etukäteisneuvotteluissa. Yhtään äänestystä ei tarvittu, vaan päätökset tehtiin edellä mainittua ”listaa” seuraten.

Valtuusto valitsi nyt kunnanhallituksen lisäksi jäsenet asemakaava-, elinvoima-, hyvinvointi- sivistys-, tarkastus-, tekniseen- ja keskusvaalilautakuntaan sekä eräisiin muihin tehtäviin. Lisää luottamustehtäviä täytetään syksymmällä. Osa on ylikunnallisia tehtäviä, joiden paikkajaosta neuvottelevat puolueiden piiritoimistot.

Valmistelu- ja toimeenpanovaltaa kunnassa käyttää kunnanhallitus, johon valtuusto valitsi 11 luottamushenkilöä. Yksi huomio valituista: varsinaisista jäsenistä 5 asuu Klaukkalassa, 4 Rajamäellä, yksi Kirkonkylässä ja yksi Lepsämässä.

Jokaisen luottamushenkilön tulee luonnollisesti ajatella koko kunnan ja kaikkien kuntalaisten parasta, mutta kun ennen vaaleja kotipaikkaakin kovasti korostettiin, antaa tuo asuinpaikkajako yhden näkökulman asiaan.

Valittujen nimet löytyvät nyt oheisesta linkistä kunnan kotisivulta ja kokouksen kulkua voi katsoa videotallenteelta kunnan kotisivuilta www.nurmiijarvi.fi.

****

Omat paikkani: vaalituloksen perusteella sijoitun kokoomusryhmän 4. varavaltuutetuksi. Muitakin tehtäviä kuitenkin sain: kunnanhallituksen varajäsen, sivistyslautakunnan jäsen ja varapuheenjohtaja sekä valtuustoryhmän jäsen. Vaikka muutamassa tehtävässä lukee vara, kyllä niihin sisältyy myös oikeita tehtäviä, joten mielenkiintoinen neljä vuotta on edessä. Luottamuksesta kiitollisena otan tehtävät vastaan.

Mielenkiintoa ja merkitystä tuovat odotettavissa olevat kunnalliselämän muutokset, sotet sun muut.

****

Varsinaisia asioitakin kokouksessa käsiteltiin. Niissä valtuutetut saivat esimakua siitä rutiinista, jota riittää kokouksesta toiseen. Ennen valtuustoa asiat käyvät jo läpi monta vaihetta ja valtuuston kokouksessa ne usein vain nuijitaan päätöksiksi. Toki joskus käydään vilkkaita keskusteluja ja päätös tehdään äänestämällä.

Kirkonkylään tulevan Lidlin myymälän sijoituspaikalle päätettiin kaava, jonka yhteydessä Juha Peltonen ihmetteli sen pitkää valmisteluaikaa. Hän toivoi enemmän ripeyttä ja oma-aloitteisuutta. Kunnassa asiat usein eivät etene salamavauhtia, vaikka joskus niinkin.

Sosiaali- ja terveyshallinnon uudistamiseen soteen liittyi Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän perustaminen. Sen tarkoitus on ikään kuin valmistautua ison soten tuloon ja sparrata jäsenkuntien nykytoimintaa. Nurmijärvi on ollut sen suhteen kahdenvaiheilla liittyä vai, mutta mukaan päätettiin mennä. On hyvä olla niissä pöydissä, jossa kuitenkin meitäkin koskevaa tulevaisuutta valmistellaan.

Nurmijärvellä käynnistettiin uuden kunnanjohtajan valinta, kun Kimmo Behm on jäämässä ensi vuonna eläkkeelle. Tehtävä on ollut nyt määräaikainen, mutta jatkossa se täytetään toistaiseksi voimassa olevana.

Nähtiin osavuosikatsaus ja vahvistettiin ensi vuoden talousarvion valmisteluohje, joten uuden budjetin teko alkaa, vuosikello pyörii.

keskiviikko, 14. kesäkuu 2017

Nurmijärvi on brändi

Nurmijärvi on ilmiö –bussit tekevät Nurmijärven tunnetuksi pääkaupunkiseudulle ja muistuttavat nurmijärveläisiä kotikuntansa hyvistä puolista. Ilmiö rakentaa yhteishenkeä, näin ainakin toivotaan. Oli minulle iloinen yllätys nähdä ensimmäisen kerran ilmiöbussi Mannerheimintiellä Helsingissä joskus viime vuonna.

Ilmiö on esimerkki siitä, miten miinusmerkki voidaan kääntää plussaksi. Hesarin johdolla aikoinaan ilkuttiin Nurmijärvi-ilmiölle, jolla tarkoitettiin pitkiä työmatkoja, huonoja palveluja ja kaikkea muuta huonoa vastakohtana ihanalle stadilaisuudelle. Tuota Nj-ilmiötä pidettiin ympäristön ja ilmastomuutoksenkin kannalta vahingollisena.

Kritiikki syntyi sen jälkeen, kun silloinen pääministeri Matti Vanhanen oli käyttänyt Nurmijärveä esimerkkinä hyvästä, luonnonläheisestä ja pientalovaltaisesta asumismuodosta, johon nurmijärveläiset olivat mieltyneet.

Lintukodosta kirjoitti aikoinaan jo Aleksis Kivikin. Hän tosin saattoi tarkoittaa muutakin kuin fyysistä paikkaa.

Jokainen meistä nurmijärveläisistä voi sitten tykönään pohtia, vastaako ilmiö todellisuutta ja onko se myönteinen vai kielteinen. Asummeko Lintukodossa?

Lintukoto-mielikuvaa tukee jonkinasteinen halumme eristäytyä tai olla itsellisiä.

Minusta ilmiö on ehdottomasti plus-merkkinen. Tuota käsitystä tukevat myös monet imagotutkimukset ja palveluvertailut, samoin nurmijärveläisten hyvinvoinnin mittarit. Toki aina on ongelmia, jotka on ratkaistava, ja parannettavaa, jonka hyväksi on tehtävä työtä.
 

Hyvälle maineelle on oltava katetta

Joskus kuvitellaan, että brändin voi rakentaa mainostamalla ja tiedottamalla. Se ei kuitenkaan riitä. Maine perustuu todellisuuteen. Hyvä maine ja brändi syntyvät ihmisten (asiakas, kuntalainen + muut) myönteisistä kokemuksista. Hyvälle maineelle on oltava katetta.

"Imago syntyy kohtaamisissa, ei mainoksissa. Ihmiset on kunnan voimavara.  Brändi syntyy toiminnasta ja luontaisista vahvuuksista. Kaiken toiminnan pitää tukea brändiä, jotta se on uskottava. Brändi juurtuu hitaasti.” Jari Seppälä Kuntaliitosta listaa Kuntalehdessä 6/2017

Kuntalehden mukaan puolet kunnista on määritellyt itselleen tavoitemielikuvan ja neljännes suunnittelee sitä. Suurimmalla osalla on yhteinen visuaalinen ilme. Nuo ovat brändin rakennuspuita.

Brändi on tärkeä osa kunnan vetovoimaa. ”Luomalla positiivinen kuntakehitys niin asumiseen, kauppaan, työpaikka-alueisiin, kuin palveluihinkin lisätään kunnan vetovoimaisuutta yrityksiä ja tulevia kuntalaisia ajatellen”, on Nurmijärven kunnan suunnittelupäällikkö Juha Oksanen todennut opinnäytetyössään Turun ammattikorkeakoulussa vuonna 2015.

”Brändi tarkoittaa tavaramerkin (voi ajatella koskevan myös kuntaa) ympärille muodostunutta positiivista mainetta. Brändin arvo muodostuu nimen tai logon tunnettuudesta, asiakkaiden merkkiuskollisuudesta, brändin mukanaan tuomasta laadun tunteesta ja brändiin liitetyistä mielikuvista.  (Suomen mediaopas 2015).

sunnuntai, 11. kesäkuu 2017

Nyt ainakin tapahtuu

Nyt ainakin tapahtuu, kun politiikan laivat tekevät yllättäviä käännöksiä

Nyt ei voi sanoa, että ”miksei koskaan tapahdu mitään”, tai että ”isot laivat kääntyvät hitaasti”. Viime kuukausina on tapahtunut käännöksiä, joita ei olisi mitenkään osannut odottaa.

Se taisi alkaa vuosi sitten Englannin Brexitistä ja siellä on koettu jo toinenkin yllätys. Tennistermeillä voisi todeta, että Englannissa on tapahtunut kaksi syötönmurtoa: konservatiivipäämisterit Cameron ja May syöttivät kumpikin vuorollaan, mutta pisteet menivät vastustajille.

Loppuvuodesta tapahtui ehkä vielä uskomattomampi käännös, kun vapaan maailman keulakuvana tunnettu ”America” (USA) äänesti presidentikseen Donald Trumpin. Hänen politiikkansa on jo osoittautunut hyvin sattumavaraiseksi, mutta kuitenkin meidän tuntemiemme perinteisten amerikkalaisten arvojen vastaiseksi. Ilmastokannanotollaan hän ilmoittautui uhaksi koko ihmiskunnalle ja maapallolle.

Ranskaan valittiin pääministeri täysin puhtaalta pöydältä, melkoinen yllätys sekin. Ranskan laiva otti kuitenkin eri suunnan kuin Brexitin Englanti tai Trumpin Yhdysvallat.

Yhdysvaltojen kohdalla on toki muistettava, että se laiva ei helpolla yhden henkilön – edes presidentin - voimin käänny. Vanhaa suuntaa ja vapauden purjeita yrittävät pitää yllä lehdistö, yliopistot, tuomioistuimet, suuret yritykset ja kansainväliset yhteydet.

Viimeisin poliittinen yllätys suomalaisittain on perussuomalaisten ainakin tässä vaiheessa täydelliseltä vaikuttava suunnan reivaaminen. Näyttää siltä puolue jättää köyhät ja kohdistaa huomionsa vain maahanmuutto- ja EU-politiikkaan.

Aikaisemman puheenjohtajan Timo Soiniin usein mainitsemat ”sorateiden varsilla” asuvat saattavat jäädä nyt orvoiksi. Heidän ääntään voi olla vaikea kuulla Eiran hienostokaupunginosassa. Ehkä Teuvo Hakkaraisen osana on edustaa kansan syviä riviä ja maakuntien Suomea.

Tylyintä oli Timo Soinin kohtelu. Hän teki puolueesta sen, mitä se nyt on. Kaksi jytkyä ja nousu hallituspuolueeksi. Hän pääsi pidemmälle kuin jopa Veikko Vennamo, käsitteitä toki molemmat.

Se kaikki unohdettiin kertaheitolla, kun uudet vallanpitäjät osoittivat Soinille ovea. Voiko sellainen tapahtua seuraamuksitta? Nieleekö koko kannattajakunta sen?

Viime vuonna vähän sama tehtiin kokoomuksessa Alexander Stubbille, mutta hänelle osoitettiin sentään enemmän ymmärtämystä ja hänen kannattajansa säilyttivät asemiaan, eikä puheenjohtajan vaihdos tarkoittanut varsinaista politiikan suunnan muutosta.

Perussuomalaisten suunta ehkä näyttää nyt selvemmältä ja yksiulotteiselta, jos kohta voi käydä niin, että matkaa tehdään pienemmällä paatilla. Aika näyttää, ryhmittyvätkö erilaisia arvoja kannattavat äänestäjät ja puolueiden kannattajat uudella tavalla, ja miten käy hallituksen – ja soten?

perjantai, 2. kesäkuu 2017

Valtuusto päätti kauden: ylijäämä yllätti, muu ei

Ylijäämää, ydinvoimaa, pakolaisasiaa ja hyvinvoinnin mittaamista kunnanvaltuuston päätöskokouksessa

Nurmijärven vanha kunnanvaltuusto päätti toimikautensa toukokuun viimeisenä päivänä. Kokouksen listalle oli vielä isoja asioita ja kausi päätettiin yhteisellä illallisella Makupadassa. Uusi valtuusto aloittaa juhannusviikolla.

Listan asioista ylijäämän suuruus yllätti, muutoin tietyt asiat nousevat tai nostetaan yhä uudelleen esille kuten pakolaiset ja ydinvoima. Se on sinänsä ok, mutta voi myös kysyä, että kannattaako yhä uudelleen mittauttaa asioita, joista on kerran tehty päätös ja voimasuhteet tuskin ovat muuttuneet?

Tilinpäätös osoitti melkoista heilahdusta talousarvion parin miljoonan euron alijäämästä yli kuuden miljoonan ylijäämäksi. Tulos oli tietysti myönteinen, mutta se herätti myös kysymyksen budjetoinnin perusteista. Ehkä joku ajatteli, että taas säästettiin turhaan. Nekin rahat olisi voinut käyttää johonkin? On kuitenkin niin, että talous ei ole vain matematiikkaa ja kehityksen ennakoiminen on vaikeata.

Usein on niin, että ylijäämä lasketaan omaksi ansioksi, alijäämä ulkopuolelta tulleeksi.

Nyt ylijäämä johtui osaksi omasta toiminnasta eli hyvästä menokurista, osaksi ulkoisista tekijöistä (verotulot, HUS-palautukset, valtionosuudet…). Verotulokehitys viittaa maan talouden käännökseen taantumasta kasvuun.

Säästäminen tuskin on turhaa, sillä reserviä on hyvä kasvattaa tulevia tarpeita varten. Ehkä se hillitsee myös veroprosentin korotusvaatimuksia. Kun pidetään menojen kasvu kurissa, talouskasvu hoitaa meidänkin talouden tasapainoa ja vältytään veronkorotukselta.

On syytä kuitenkin pelätä, että menoja lisätään talouskasvun myötä. Siihen suuntaan saattavat vaikuttaa myös uusien valtuutettujen toiveiden täyttäminen, kun vaaleissa on luvattu yhtä ja toista.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuskin merkittiin tiedoksi, kuten tapana on. Kertomuksessa muistutetaan tärkeistä asioita, joihin palataan taas ensi vuonna samassa yhteydessä. Lautakunta on turhaan aliarvostettu ainakin Nurmijärvellä.

Pakolaiset olivat jälleen kerran esillä valtuustossa. Nurmijärvi päätti myöntää lisää 26 kuntapaikkaa eli asuttaa oleskeluluvan saaneita turvapaikan hakijoita. Päätös syntyi äänin 35 puolesta, 14 vastaan, 2 poissa. Vastaan oli perussuomalaisten lisäksi valtuutettuja eri ryhmistä.

Merkittävää oli, että suuri enemmistö suhtautuu nykyään myönteisesti pakolaismaahanmuuttajiin. Nurmijärven kielteinen asenne on päättyvällä vaalikaudella jäänyt kauas taakse.

Hyvinvointia nykyään suunnitellaan ja sen toteutumista seurataan. Nyt oli esillä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja koko väestön hyvinvoinnin kehitys. Niistä voisi todeta, että paljon on tehty hyvinvoinnin eteen ja mittarit osoittavat nurmijärveläisten keskimäärin voivan hyvin.

Toisenlaisesta todellisuudesta kertovat perheiden paineet ja vanhempien kiireet ja talousvaikeudet, rikollisuuden kasvu Nurmijärvellä sekä nuorten huostaanotot ja huumeiden käyttö, marginaalia mutta kuitenkin.

Kuntalaisten hyvinvointi on yksi uuden kunnan painopisteitä vuoden 2019 jälkeen. Niinpä sen ajan kysymykset nousivat jo nyt esille: miten vähentää roskaamista ja pitäisikö alkaa käyttää luomumaitoa kouluissa? Kyllä kunnalla riittää isompiakin asioita hoidettavaksi: koulu ja kasvatus, maankäyttö, liikenne, elinkeinot...

Ydinvoimaa käsiteltiin vihreiden ryhmän aloitteen pohjalta. He esittivät, että kuntaomistaja ohjaisi Nurmijärven Sähkön luopumaan Fennovoiman osakkuudesta ja sen ydinvoimalahankkeesta.

Vihreät perustelivat esitystä liiketaloudellisella kannattamattomuudella, ei ydinvoiman vastustamisella sinänsä. Tuskin tämä silti kertoo, että vihreät olisivat luopumassa ydinvoiman vastustamisesta, mikä olisi iso uutinen.

Nurmijärven Sähkön tj pitää hanketta edelleen järkevänä ja kunnanhallitus oli asettunut samalle kannalle. Valtuustossa vihreiden aloite hävisi äänin 41-10. Päätös sai mukaansa vihreiden ja kristillisdemokraattien eriävän mielipiteen.

Kunnanjohtaja kertoi ajankohtaiskatsauksessaan jälleen kerran maakuntauudistuksen ja soten tilanteesta. Näissä - muidenkin kuin meidän kj:n - katsauksissa toistetaan mantraa suurista huolista ja kiireestä. Vaikeita asioita olisi mukavampi siirtää eteenpäin. Harvoin toteutukset kuitenkaan siirtämällä helpottuvat. "Työ täyttää aina siihen varatun ajan."

****

Päätösillallisilla pidettiin puheita ja kiiteltiin toisiamme sekä syötiin maukas illallinen.

Konkarit muistelivat taannoisten valtuustokausien asioita. Todella monissa luottamustehtävissä palvellut Elli Aatela kertasi eri valtuustokausien kärkiasioita. Oli mielenkiintoista palauttaa niitä mieleen, olihan se minunkin oman aikani historiaa. Osaa seuraisin toimittajana, osaa viime vuosina valtuutettuna.

Kaksi muuta konkaria, päättyvällä kaudella Ellin tapaan valtuuston puheenjohtajistossa olleet Petri Kalmi ja Kaisa Suominen jättävät – ainakin tällä erää – valtuustotyöskentelyn. Kukaan kolmikosta ei ollut enää vaaleissa ehdolla.

Yhteisö: Monissa puheissa kiiteltiin hyviä ja tärkeitä henkilösuhteita yli puoluerajojen, puhuttiin perhepiiristä.

Samoja tuntemuksia on minullakin. Vaalien jälkeen ovat pettymys, helpotus ja haikeus vuorotelleet tässä järjestyksessä. Helpotusta tunnen, kun ei tarvitse koko ajan (ainakin alitajunnassa) miettiä omia tai puolueen kannanottoja ja niiden perusteluita, kuntalaisten tarpeiden ja toiveiden täyttämistä. Haikeus tulee tuon yhteisön ja asioiden ulkopuolelle - tai ainakin porstuaan -  jäämisestä.

Toisaalta kokemus on osoittanut, että muutokset, jopa pettymykset avaavat oven johonkin uuteen hyvään vaiheeseen elämässä. Luopujat puhuivat juuri siitä niin, että elämä jatkuu tämän jälkeenkin: kenellä se tarkoittaa enemmän vapaa-aikaa ja harrastuksia ja/tai aikaa perheen parissa, kenellä väitöskirjan tekoa ja jatko-opintoja tai uusia työtehtäviä…

Hyvää kesää kaikille!