torstai, 21. kesäkuu 2018

Nurmijärven valtuustossa puhetta pyöräteistä ja juhannustaikoja

 

Nurmijärven kunnanvaltuuston juhannuskokouksessa keskiviikkona käytiin keskustelua pyöräteiden rakentamisen tärkeysjärjestyksestä, tasapainoiltiin talouden hyvien ja uhkaavien näkymien välillä sekä neuvottiin juhannustaikojen tekemisessä.

Mikä pyörätie on tärkein?

Pyöräteiden rakentamisen tärkeysjärjestys on tullut takavuosien tievalopisteiden tilalle valtuuston kestoaihe, johon jokaisella on oma mielipide.

Aiheena oli nyt aloite kevyen liikenteen verkoston rakentamisen tärkeysjärjestyksestä ottaen huomioon mm. tarve ja turvallisuus. Tällainen suunnitelma on kyllä ollut olemassa ja sitä yritetään noudattaa, tuskastuttavan hitaasti tosin. Rajamäen tien vierustan pyörätietä haikailtiin ties kuinka kauan, mutta nyt se on upeana olemassa.

Ohjelmassa olevien kohteiden järjestystä halutaan muuttaa ja rakentamista vauhdittaa. Mitä seuraavaksi? Rakennetaanko pääteiden varsille vai sinne tänne lähiliikenteeseen? Ilmeisesti halutaan molempia.  

Oma havaintoni on, että rakentamisjärjestys otetaan vuosittain uudelleen esille. Kukin valtuutettu pitää omaa kotikontuaan lähimpänä olevaa tieosuutta tärkeimpänä ja kiireellisimpänä ja haluaa nostaa sitä listalla ylöspäin.

Pyöräteistä osan kunta voi tehdä omille vastuuteilleen itse, mutta valtion teiden varsille se on tehtävä yhteistyössä valtion kanssa ja se on kestävyyslaji.

Vuosittaisesta työohjelmasta päättävän teknisen lautakunnan puheenjohtaja Maiju Tapiolinna esitti, että pyörätieohjelma tuotaisiin vuosittain valtuuston arvioitavaksi. Ainakin valtuutetut Hägg, Vanhanen ja Peltonen peräänkuuluttivat suunnitelmallisuutta. Prosessit ovat pitkä ja jos halutaan valtio mukaan, ei suunnitelmia voi joka vuosi muuttaa.

Vaikka satsattaisiin kerralla tarpeeksi rahaa pyöräteiden rakentamiseen, se ottaisi kuitenkin suunnittelun ym. vuoksi oman aikansa. Yksi vaalikausi on siinä lyhyt aika.

Ehdotus vuosittaisista pyörätiearpajaisista kaatui äänin 34–16-1.

Ajatus kunnasta pyöräteiden rakentajana on Nurmijärvellä melko uusi. Ehkä noin 20–10 vuotta sitten vielä ajateltiin, että se ei ole kunnan tehtävä. Rajamäen pyörätie on siinä mielessä edelläkävijä. Onneksi myös Nurmijärvellä tunnustetaan nyt, että se on tärkeä turvallisuus- ja viihtyvyystekijä.

Nyt polkupyöräily on Nurmijärvellä IN tai POP. Tässä valtuuston kokouksessa esimerkiksi arvottiin alkajaisiksi polkupyörä yhdelle somevastaajalle ja kunnanjohtaja Outi Mäkeläkin taitaa tehdä työmatkoja pyörällä. Istuntosalissa oli pyörä näytillä.

Kuntataloudessa valoa ja varjoa

Vuoden 2017 tilinpäätös antoi aiheen hymyyn ja vähän vakavampaan ilmeeseen. Tilinpäätöksen tulos kääntyi budjetin alijäämäisyydestä ylijäämäisyydeksi, mikä sai eräät valtuutetut jo julkisuudessa esittämään ylijäämälle käyttökohteita.

Tämä sai kokoomuksen Arto Häggiltä varoituksen sanoja. "Toivottavasti kyse oli ymmärtämättömyydestä eikä tarkoituksellisesta populismista."

Kirjanpidollinen ylijäämä ei Häggin mukaan tarkoita, että sellaiset rahat olisi käytettävissä, sillä kunta joutui viime vuonnakin ottamaa runsaasti lisää velkaa.

Talouden kokonaistilanne sisältää paljon huolenaiheita. Investoinnit rahoitetaan puoliksi velalla, jonka määrä kasvaa nopeasti, investointitarpeet kun eivät ole loppumassa. Ja takana väijyvät mahdollisen Soten vaikutukset.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Hannu Toikkanen kiinnitti huomiota samaan asiaan, velan kasvuun.

Matti Vanhasen havainto oli, että kuntalaisilla menee paremmin kuin kunnalla. Onhan Suomi nyt taloussuhdanteen huipulla, josta tie voi piankin kääntyä alamäkeen.

Johannes Haapalainen toivoi Nurmijärvelle uutta tapahtumakulttuuria, ilmeisesti naapuri Hyvinkään rock- ja olut festareiden innoittamana. ”Pois kiven päältä ihmisten keskelle.”

Talouskeskustelun taustalla näkyi myös ideologisia eroja: vasemmalla ollaan valmiita lisäämään kunnan menoja vaikka veroja nostamalla ja tuottaa palvelut kunnan oman henkilöstön toimesta, oikealla halutaan pitää veronkorotukset kurissa ja ollaan valmiita palvelujen monipuolisempaan tuottamiseen.

Joka tapauksessa tuloveroprosentin korotus lienee Nurmijärvelläkin edessä, ehkä jo ensi vuonna.

Hinkua Hinku-kunnaksi?

Aloitteen pohjalta käsiteltiin myös liittymistä Hinku- eli hiilineutraaliksi kunnaksi. Valtuusto ei oikein osannut päättää, onko siihen hinkua vai ei, joten teknisen lautakunnan vastaus palautettiin uudelleen valmisteltavaksi äänin 30–20-1.

Kolmas aloite eläkeläisten (yli 65-vuotiaat) uimahallimaksujen alentamiseksi sen sijaan lähti suoraan toteuttavaksi.

Vihdan heittäminen päätösten tukena

Kunnanjohtajan terveisissä Outi Mäkelä kertoi eräistä perinteisistä juhannustaioista, joilla saattaisi saada osviittaa tulevia päätöksiä varten. Yksi keino on heittää vihtaa/vastaa saunomisen jälkeen.

Muita terveisiä: Rajamäen asukasillasta saatu hyvää palautetta ja niitä jatketaan muissa kylissä. Yrittäjien kanssa viritellään yhteistyötä tavoitteena tehdä Nurmijärvestä myös bisnesilmiö. Uusi kuntastrategia on jalkautumassa. Talouden tunnusluvat ovat armottomia.

Ehkä vihta ja vasta sopivat kuitenkin edelleen parhaiten saunomiseen. Tehdään niin. Hyvää juhannusta!

Ps. Tämänkertainen nykyisen valtuuston kokous oli toinen tai kolmas kerta vuoden aikana, kun varajäsenenä sain kutsun kokoukseen. Henkilökohtaisesti merkittävää oli, että istuimme tällä kertaa poikani kanssa samassa kokouksessa. Sukupolvevaihdostako?

maanantai, 11. kesäkuu 2018

Puoluekokouksessa katsotaan eteenpäin

Puoluekokouksessa parasta ovat yhteishenki ja eteenpäin katsominen.

Kokoomuksen puoluekokous pidetään joka toinen vuosi. Nyt oltiin koolla Turussa, osanottajia oli yli 1100 eri puolilta Suomea. Nurmijärveltä osallistui viiden hengen ryhmä Arto Hägg, Kirsi Lompolo, Virpi Räty, Leena Zittling ja tämän kirjoittaja.

Avajaiset lauantaina olivat mieltä ylentävät ja voimaannuttavat: liput saapuvat, nuoren puhe, perinteiden ja sukupolvien työn kunnioittaminen sekä seppeleen lähettäminen sankarihaudoille…

****

Petteri Orpo taputettiin yksimielisesti jatkamaan puheenjohtajana. Parissa edellisessä kokoontumisessa, Lahdessa (valittiin A. Stubb) ja Lappeenrannassa (valittiin P. Orpo), käytiin tasaiset mittelöt puheenjohtajasta, joten siinä mielessä nyt oli välivuosi. Kun ei ollut suurta henkilövalintaa, saatettiin puhua enemmän asioista.

Tyypillistä puoluekokouksille ainakin kokoomuksessa on suuri määrä paikallisyhdistysten aloitteita, jotka pikkuhiljaa muokkaavat puolueen linjaa. Aloitteet käsitellään isossa salissa yksitellen. Osan aloitteista voi laittaa suoraan tai käsittelyn jälkeen roskakoriin, mutta monet linjaavat muutoksen tarvetta.

Absurdi aloite tyyliin ”huumeet vapautettava” tai ”Finlandia kansallislauluksi” on yksi tapa erottua ja saada nimi puolueväen muistiin – ja median pikku-uutisiin.

Aloitteista käydään myös keskustelua salissa, kun taas henkilövaaleissa yleensä ”keskustelua saliin ei avata”. Niissä keskustelu käydään käytävillä ja piirien kokoontumisissa.

Rintanapit ja kannattajien julisteet saattavat tuntua hieman lapsellisilta, mutta ne myös nostavat tunnelmaa ja ovat harjoittelua vaalikentille. Minulle tulee niistä mieleen nuorkauppakamariajat, kun harjoitellaan aikuisten elämän tehtäviin.

Puoluekokouksen ominaisuuksiin ainakin meillä kuuluu hyvä järjestys. Rakenteet, tekniikka ja muut puitteet ovat kunnossa.

Yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus ovat käytäntöä, eivät vain muotisanoja.

****

Minun oli helppo hyväksyä Petteri Orpon linjapuheen ajatus: "Kunnioitamme parhaiten historiaamme tekemällä töitä tulevaisuuden eteen ja kantamalla vastuuta tulevaisuudestamme ja toisistamme".

Vastuuseen tulevaisuudesta kuuluvat myös ihmisten ja maan turvallisuudesta huolehtiminen ja ympäristön vaaliminen. Ympäristöajattelu olikin paljon esillä kokouksessa, mm. varapuheenjohtajavaalissa.

Orpon puhe lauantaina sisälsi paljon niitä tavoitteita, joita puolue lähivuosina tulee ajamaan. Kokouksen teeman SAA TEHDÄ:) mukaisesti korostettiin tekojen merkitystä: hyvinvointi, ilmastomuutos, perheasiat, tasa-arvo…

Monella tavalla tuli esiin sekin, että kokoomuslainen Suomi on eurooppalainen ja kansainvälinen.

****

Ison salin tapahtumien lomassa kokoontuivat erilaiset verkostot, joissa 3000 henkilöä on osallistunut parin vuoden ajan uuden periaateohjelman tekemiseen. Se jos mikä on osallistavaa toimintaa ja demokratiaa!

Turussa osallistuin kahden verkoston tapaamiseen. Sivistyspoliittisen verkoston palaverissa käsiteltiin, kuinkas muuten, varhaiskasvatusta, peruskoulua, keskiastetta ja yliopistoa. Kaikissa on tavoiteltava parempia tuloksia.

Digi vaatii uutta ajattelua ja uusia toimintatapoja. Oppimisympäristöt muuttuvat, mikä näkyy mm. uusissa koulutiloissa. Hyvä muistutus oli, että koulun tärkein tehtävä oppiminen.

Kirkollisverkostossa aiheena olivat syksyn seurakuntavaalit, joita varten on valmistunut ohjelma. Kirkon jäseniä kannustetaan asettumaan ehdolle ja myöhemmin syksyllä äänestämään. Kokoomuksessa kokouksen toinen päivä aloitettiin aamuhartaudella. "Koti, uskonto ja isänmaa" ovat siis yhä mielessä, vaikka ajatuksen muoto vuosien myötä saa uutta sisältöä ja muotoa.

****
 

Läsnä kokouksessa oli aikaisempia puheenjohtajia kuten puheenvuoron käyttäneet Jyrki Katainen ja Ilkka Suominen. Katainen vaati, että Euroopan on oltava edelläkävijä ympäristön suojelemisessa, digitaalisuudessa, tekoälyn käytössä ja kannettava taloudellista vastuuta. Hän varoitti havaitsemistaan tärkeiden eurooppalaisten arvojen kyseenalaistamisesta.

Muistiin merkitsemääni. ”Ovia on avattava, ei suljettava.” ”Suomen oltava maa, jossa saa tehdä.” ”Valtaa ei tavoitella vallan, vaan muutoksen, ihmisten hyvinvoinnin ja siitä vastuun kantamisen vuoksi.”

Pisimmät taputukset sai Orpon toteamus, että ”kannatamme Suomen Nato-jäsenyyttä”.

lauantai, 5. toukokuu 2018

Nurmijärven kunta tekee viestintäloikkaa

Nurmijärven kunta on tekemässä, siis ainakin yrittämässä todellista viestintä- ja digiloikkaa. Sen verran monenlaista viestintätekoa on samanaikaisesti vireillä.

Uusi kunnanjohtaja Outi Mäkelä on hoitanut virkaa pari kuukautta, mutta ”kunnanjohtajan blogi” on jo vakiinnuttanut paikkansa yhteyden ja tiedon kanavana. Blogi tuo kunnanjohtajan ikään kuin kuntalaisten keskelle.

Sen lisäksi on käynnissä oikea viestinnän vuosi, kun kunnan viestintää tutkitaan, kotisivuja uusitaan, Solmu on avattu ja digitaalisuutta lisätään palveluihin sekä viestintään. Viestintää painotetaan myös kunnan strategiassa ja sen asema vahvistuu kunnan toimintaorganisaatiossa.

Solmu esittelee itsensä näin: ”Solmu on verkkoasiointipalvelu, josta löydät kootusti Nurmijärven kunnan sähköisiä palveluita aihealueittain. Uusia palveluita otetaan käyttöön sitä mukaa kun niitä valmistuu”.

Siellä voi kysyä, purnata ja hankkia tietoa, vastata kyselyihin ja ottaa kantaa. Kävin tutustumassa ja se tuntuu suoranaiselta harppauksesta tai ”konkariaskelelta”.

Nämä ovat kuin suoraan kunnan uudesta strategiasta, jonka tunnuksena on ”Nurmijärvi positiivinen ilmiö”. Myönteisiä askeleita olivat heti aluksia myös salibandynaisten voittama Suomen mestaruus ja Nurmijärven mainetta luoneiden henkilöiden palkitseminen. Miksei edellisen kunnanjohtajan Kimmo Behmin eläköitymistapahtumut, joissa päävire oli myönteinen. Takavuosien moitteet ja epäilykset kunnanjohtajaa kohtaan oli unohdettu, kuten tällaisissa tilanteissa kuuluukin.

Iloinen asia on myös Nurmijärvi-siisti ilmiö, kunhan se toteutuu, mikä on meistä kaikista kiinni

Kunnan hallinto tulee olemaan vahvasti esillä lähikuukausina, kun kuntaan valitaan useita uusia johtavia viranhaltijoita pois lähteneiden tilalle.

Viestinnän tehtävä ei kuitenkaan ole antaa hyvää kuvaa esimerkiksi kunnasta vaan oikea kuva. Se tarkoittaa, että myönteisellä viestinnällä pitää olla katetta todellisuudessa, ja pitää kertoa myös ongelmista ja epäkohdista. Näin viestintä rakentaa luottamuspääomaa, jota on hyvä olla olemassa pahemman päivän varalle.

keskiviikko, 28. maaliskuu 2018

"Hyvinvointiin satsaaminen maksaa aina itsensä takaisin"

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Kunnalla on isot mahdollisuudet edistää kuntalaisten hyvinvointia, todettiin kuntaliiton seminaarissa menneellä viikolla. Se on itse asiassa yksi kunnan keskeinen tehtävä ja velvollisuus tulevaisuudessa, jos sote (sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen) toteutuu ja poistuu kunnan tehtävistä. Nurmijärvi on valmistautunut siihen mm. perustamalla hyvinvointilautakunnan viime vuonna.

Hyvinvointityö ei ole turhaa, sillä seminaarissa todettiin sekin, että "hyvinvointiin satsaaminen maksaa aina itsensä takaisin".

Hyvinvoinnin edistäminen ei tapahdu yksin kuntaorganisaation toimesta, vaan yhteistyössä kuntalaisten ja muiden yhteisöjen (= yhdistykset, yritykset, oppilaitokset, seurakunta…) kanssa. Tavoitteena on yhteistyöpooli. On hyvä ottaa itse tykönään kantaa myös siihen, mikä on kunkin omavastuuosuus hyvin voimisessa.

Hyvinvointi on lavea ja yksilöllinen olotila. Se sisältänee terveyttä ja itsensä kehittämistä, liikuntaa, kulttuuria, sivistystä, ympäristöä ja hyviä ystäviä. Tietysti toimeentulo on tärkeä osa hyvinvoinnin perustaa. Sen vuoksi kunnan on huolehdittava elinkeinojenkin edellytyksistä.

Asukkaiden kuuleminen ja osallisuus ovat yksi vahvistuva teema. Sen on noustava uudelle tasolle, myös digitaalisuutta hyväksi käyttäen. Näitä ja viestintäähän Nurmijärvelläkin on painotettu, joten sikäli oikealla tiellä ollaan.

Yhä enemmän pitää kiinnittää huomioon yhteistyöhön kuntaorganisaation ulkopuolisten tahojen ja vapaaehtoisten kuntalaisten kanssa. Se ei voi olla vain niiden panoksen "imurointia" kunnan tehtävien hoitoon, vaan oikeaa yhteistyötä.

Hyvinvoinnin edistämisen on läpäistävä kuntaorganisaatio ja paikkakunta kokonaisuudessaan. Lähtökohtana on ihmislähtöisyys ja toinen toisemme palveleminen.

Joitakin jännitteitä tulee kunnan ja maakunnan välillä olemaan: 1) Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkko on osa hyvin- tai pahoinvointia. Siitä ei päätä kunta, vaan maakunta.
2) Jos kunta onnistuu hyvinvointityössään hyvin, eurohyödyn korjaa maakunta säästyvissä sote-menoissaan, jos kunta epäonnistuu tai hoitaa huonosti tehtävänsä, maakunnan sote-menot kasvavat.

Kunnalla ja maakunnalla on siis tiivis kohtalonyhteys. Äänivalta tulee kuitenkin olemaan käytännössä maakunnalla.

Strategian jalkauttaminen ja toteuttaminen on yksi kaikkien strategien ikuisuuskysymyksistä. Miten se saatetaan käytäntöön, miten sitä noudatetaan eli kuinka siihen sitoudutaan, ja kuinka sitä tarvittaessa muutetaan?

Jos strategiassa on sopiva määrä kärkihankkeita, niitä voidaan oikeasti toteuttaa. Jos niitä halutaan toteuttaa, on niihin myös siirrettävä voimavaroja ja niihin yhdessä pyrittävä. Näin ne voivat myös toteutua.

Joskus hyviä tavoitteita on niin paljon, että mikään ei etene toivotussa määrin. Yhteistyökin voi välillä tökkiä. Pullonkauloihin pitää kiinnittää erityistä huomiota.

”Reiluutta, ripeyttä ja rohkeutta” sanoi Riihimäen kaupunginjohtaja olevan heidän ohjenuoranaan. Siellä muuten robotiikka ja nuorten teatteri kulkevat nuorten kanssa koko koulupolun.

Tapauskertomuksia ja alustuksia kuunneltuani totesin, että kunnat ovat kovin erilaisissa tilanteissa, mutta Nurmijärvi on uudella strategiallaan menossa hyvään suuntaan.  Olemme enemmän kuin ilmiö.

tiistai, 13. maaliskuu 2018

Valtuusto pysähtyi risteysasemalla

Nurmijärvi – positiivinen ilmiö

Nurmijärven kunnanvaltuusto pysähtyi parin kokouksen verran ”risteysasemalla” helmi-maaliskuun vaihteessa, kun vietettiin läksiäisiä ja otettiin vastaan uutta. Oltiin risteävien latujen keskellä. Lähdettiin myös uutta päälatua (=strategia) pitkin.

Muutamia kunnan vastuuhenkilöitä jäi pois - eläkkeelle tai toisiin tehtäviin siirtymisen johdosta, ja toisaalta otettiin uutta suuntaa hyväksytyn uuden strategian mukaisesti.

Sloganimme (=iskusana, tunnus) on nyt ”Nurmijärvi – positiivinen ilmiö”.

Positiivisuus tarkoittaa muun muassa myönteisten asioiden esiin nostamista. Yksi osa sitä on Nurmijärvi Gaala Monikossa 18.huhtikuuta. Siellä on tarkoitus nostaa esiin Nurmijärveä positiivisesti esiin tuoneita henkilöitä.

Myönteisten asioiden esiin nostamista oli myös ansioituneille kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille myönnettyjen ansiomerkkien luovutus valtuuston maanantaisessa kokouksessa. Perusteluissa oli suuri määrä työvuosia ja tekemisiä.

Kunnia kaikille, mutta mainitsen vain pari henkilökohtaista muistoa kahdesta palkitusta luottamushenkilöstä: Juha Peltosen kanssa kirjoitettiin juttuja paikallislehti Nurmijärven Sanomissa jo viime vuosisadalla (noin 30 vuotta sitten).  Ansiomerkin perusteet olivat jo silloin Juhan kohdalla päteviä.

Kaisu Paulannosta tuli mieleen tapaus kauan sitten, ehkä parikymmentä vuotta sitten sekin, kun hän teki aloitteen Rajamäen pyörätiestä ja olin siinä yhtenä allekirjoittajana. Aulikki Markkanen oli varmaan tehnyt tiestä aloitteita ja paljon aikaisemmin. Nyt tie on käytössä. Kunnallispolitiikka on pitkäjänteistä toimintaa!

****

Ensimmäinen lähtijä ja ison kierrätyksen aikaansaaja oli kunnanjohtajan tehtävästä eläkkeelle lähtevä Kimmo Behm

Outi Mäkelä siirtyi kunnassa pöydän toiselle puolelle kansanedustajasta, valtuutetusta ja kunnanhallituksen puheenjohtajasta (=poliitikosta) kunnanjohtajaksi (=virkamieheksi). Isot läksiäiset lienevät olleet eduskunnassa, pienimuotoisemmin sitä juhlistettiin (onkohan tuo oikea sana) kokoomuksen valtuustoryhmän kokouksessa. Vähän oli haikea mieli, onhan Outi ollut pitkän aikaa ryhmän keskeisiä jäseniä.

Outin aseman muutos aiheutti melkoisen kierrätyksen kokoomuksen luottamustehtävissä. Pasi Miettinen nousi valtuutetuksi, kuten kävi edelliselläkin valtuustokaudella, ja Virpi Rätystä tuli kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Kierrätys koski pieneltä osin minuakin, kun tulin valituksi kunnanhallituksen jäseneksi. Samalla pyysin eroa sivistyslautakunnasta, mikä aiheutti lisää vaihdoksia. Pitkästä aikaa jäin nyt sivistyksen ulkopuolelle.

Kierrätys tietää paljon muutoksia sidonnaisuusrekisteriin, jonka pitäjä jo otti minuunkin yhteyttä.

Virkamiesjohdossakin tapahtui muutoksia. Kehitysjohtaja Aarno Kononen ja tekninen johtaja Ilkka Ruutu erosivat siirtyäkseen toisten työnantajien palvelukseen. Taustalla lienee henkilökohtainen urakierto, mutta liittyivätkö erot myös kunnanjohtajavalintaan?

Heidän paikoilleen nimettiin Seppo Pietarinen ja Juha Oksanen väliaikaisesti kunnes organisaation mahdollisia muutoksia uudessa tilanteessa ehditään valmistella. Jo viime valtuustokaudella käytettiin paljon organisaatiouudistuksen pähkäilyyn.

****

Eilisen valtuuston lopuksi kuultiin perinteiseen tapaan kunnanjohtajan ajankohtaiskatsaus. Vs. kunnanjohtaja Outi Mäkelä kertoi tietysti sotesta, mutta myös, että Klaukkalan kehätie (tai ohikulkutie) rakentamisen alkaminen on oikeasti lähellä. Omalla työlistallaan hän kertoi olevan kärjessä strategian jalkauttamisen, toimintaorganisaation päivittämisen ja kunnan viestinnän aktivoimisen.

Lähtö- ja tulopuheissa korostettiin hyvän yhteistyön ja vastuullisuuden tärkeyttä. Kaikki haluavat niihin sitoutua, mutta ei poliittisia manöövereitäkään ole kokonaan unohdettu.