keskiviikko, 24. maaliskuu 2021

Uhka nostaa ensin itsekkyyden

Milloin on aivan välttämätöntä?

Nyt pähkäillään kysymystä, milloin on aivan välttämätöntä? Joskus on sanottu, että pakkoa on vain kuolema. Pandemiassa välttämättömällä tarkoitetaan päinvastaista, ennenaikaisen kuoleman välttämistä.

Oletan ja ymmärrän, että tuohon on olemassa lääketieteellinen vastaus. Mutta sitä en ymmärrä, että terveys- ja lääkintäviranomaiset thl, stm ja hus ovat olleet välttämättömyydestä niin erimielisiä. Nyt on ehkä yhteinen sävel löytynyt. Mielummin vähän ennen kuin myöhemmin.

Usein kehotetaan kysymään asiantuntijoilta, mutta keneltä heistä? Järviset, salmiset ja keitä heitä onkaan, saattavat olla aivan päinvastaista mieltä. Joskus on vain myönnettävä, että emme tiedä.

On selvää, että mitä pitäisi tehdä on myös poliittinen (=edunvalvonta) kysymys. Kanta riippuu esimerkiksi siitä, kysyykö sitä hallituspuolueen vai opposition kannattajalta tai johdolta. Joskus vähän säälittää, että oppositiossa on pakko olla aina eri mieltä.

Samoin asuinpaikka vaikuttaa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa maakunnissa[1], kannatetaan liikkumisrajoituksia pääkaupunkiseudulle, koska siellä on tartuntariski niin suuri, mutta ei muualle maahan, koska siellä riski on pienempi.

Samoissa osissa – siis muualla kuin pääkaupunkiseudulla - kannatetaan rokotteiden jakamista tasaisesti koko maahan, koska se on oikeudenmukaista, vaikka ehkä olisi tarkoituksenmukaista rokottaa enemmän korkean riskin alueella.

Vaikka paljon on osoitettu solidaarisuutta, uhan edessä ihminen muuntuu helposti itsekkääksi. Kuka saa apua ensimmäiseksi? Ketä rokotetaan? Kenen tarve ja hätä on suurin? Kenen valta on suurin?

Viranomaiset ja maakunnat ovat toisiaan vastassa, vaikka muodollisesti ollaan hyvässä sovussa. Paikallisesti on Keusotekin joutunut tikunnokkaan: miksi rokotukset etenevät hitaasti ja missä järjestyksessä rokotetaan?

Annan kyllä oman yhden ihmisen kokemukseni perusteella Keusotelle eli Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluille tässä rokoteasiassa täydet pisteet.

****

Yleensä etuoikeusjärjestystä perustellaan sivistyneesti ja maltillisesti, mutta se voi myös ryöpsähtää kiivaammaksi edunvalvonnaksi, onneksi ei ainakaan vielä väkivaltaiseksi. Maailmalla on tosin lähdetty jo kaduille.

Kansainvälisesti on syntynyt tilanne, jota voisi kutsua korona- ja rokotesodaksi. Rajoja on suljettu ja rokotteista käydään kilpailua eikä vain kilpailua vaan asetetaan kaupan esteitä rokotteiden tielle.

Tavallinen ihminen ei voi ostaa koronarokotetta edes rahalla, mikä voi joitakin meistä harmittaa, kun normaalit yhteiskunnan etuoikeuskäytännöt eivät toimi.

No, valtiot voivat niin tehdä. Ne voivat maksaa enemmän, ohjata rokotekauppaa ja käyttää sitä valtansa lisäämiseen.

****

Jäin miettimään, minkälaisessa tilanteessa kansakunta tai jopa maailma olisi täysin yksimielinen tai ei ainakaan yrittäisi ohittaa muita? Hädän pitäisi varmaan olla vielä paljon suurempi. Ensi tulee tämä subjektiivinen vaihe ja uhan kasvaessa tullaan ehkä yhdeksi.

Kansallisesti sota voisi olla sellainen uhan kohteeksi joutuvia yhdistävä tai koko maailmaa ajatellen ilmastomuutos.

Suomessa muistellaan, miten talvisota yhdisti kansakunnan. Se kesti melko hyvin rauhansopimukseen asti, mutta sen jälkeen tuli haasteeksi luovutetulta alueelta sijoitettava väestö. Hyväksyttiin tietysti pääperiaate, että heidät sijoitetaan jäljelle jääneeseen osaan Suomea. Mutta kaikkialla vastaanotto ei ollut kovin lämmin: ei meidän maalle, ei varsinkaan meidän kielialueelle.

Hyvinhän siitä selvittiin ja selvitään koronastakin.

 

[1] Luin mm. eilisistä oululaisen Kalevan ja pohjalaisen valtalehden Ilkka-Pohjalaisen pääkirjoituksista.

keskiviikko, 10. helmikuu 2021

Ovatko filosofit vaienneet?

Hesarissa oli sunnuntaina 7.2. mielenkiintoinen Jussi Ahlrothin kirjoittama juttu filosofeista ja filosofian merkityksestä. Lähtökohtana oli, että filosofeja näkee ja kuulee enää harvoin kommentoimassa ja puhumassa ajankohtaisista asioista. Heidän paikkansa ovat ottaneet luonnontieteilijät ja elämän taidon opettajat.

Jutussa haastateltiin oman aikamme johtavia suomalaisia filosofeja.

Heidän vastauksensa sisältävät itse asiassa varsin terävää analyysiä meidän aikamme julkisesta keskustelusta, jossa annetaan nopeaan tahtiin pinnallisia vastauksia, jotka hetken päästä unohtuvat tai osoittautuvat vääriksi.

Koronatiedottamista on ollut määrällisesti valtavasti, mutta se on usein ollut ennenaikaista, koska jotain tietoa on jatkuvasti saatava liikkeelle, vaikka tietoa ei ole ollut.

Uusi media ja some ovat hätkähdyttävän nopeita ja samalla erittäin pintapuolisia. Filosofit eivät ehdi mukaan niin nopeasti. Kun filosofi on saanut asian jotenkin ajateltua, se on jo pois agendalta.

Toisaalta ”uusi media ja some ovat antaneet kaikille mahdollisuuden esiintyä asiantuntijoina.” Ja näin on tultu tähän, totuuden jälkeiseen aikaan. (Ilkka Niiniluoto)

”Filosofit ovat hitaampia kommentoimaan, vie aikansa ennen kuin asiat alkavat jäsentyä. Tieteellinen varmuus rakentuu hitaasti ja jää aina osittaiseksi.”

Pieni piikki ajatuspajoille: ”On yhä enemmän ajatuspajoja, joissa työskentelee tutkija-nimikkeellä ihmisiä, joita ei sido perinteisen yliopiston intressittömän tiedontuottamisen vaatimus.”

”Tutkimus, joka pyrkii näkemään maailman sellaisena kuin on, riippumatta meidän tarpeistamme, joutuu ahtaalle, koska se pysty tyydyttämään jatkuvaa ja kärsimätöntä tiedon tarvetta.”

”Filosofin tehtävä ei ole kertoa, mikä on hyvää ja totta, vaan miten eri näkemykset voivat erota toisistaan ja mitä niillä on mahdollisesti yhteistä.” (Sara Heinämaa)

Halutaan helppoja ratkaisuja. ”Me toivotaan, että asiat eivät olisi niin monimutkaisia. Me toivotaan, että joku tulisi ja kertoisi meille.” (Thomas Wallgren)

”Tieteen ja filosofian vastaus on, että asiat ovat monimutkaisia. On hyväksyttävä, että aina ei ole vastausta tai se on väärä. Sivistys ja koulutus ovat valistuksen keskeiset, pysyvät arvot.”

Sokratesta pidetään länsimaisen filosofian aloittajana. Hän halusi etsiä totuutta yhdessä keskustelemalla (=dialogi). Filosofia opettaa etsimään oman ajattelun sokeita pisteitä ja arvioimaan toisten ajattelua samaan aikaan kriittisesti ja ystävällisesti.

Kova haaste meille somekeskustelijoille!

tiistai, 26. tammikuu 2021

Säästämisen sietämätön vaikeus

Nurmijärven kunnanvaltuusto käsittelee keskiviikkona 27.1. kahta suunnitelmaa, joiden tarkoitus on säästää rahaa ja pitää samalla huolta hyvästä palvelutasosta. Nuuka-ohjelman tavoitteena on saavuttaa talouden tasapaino lähivuosien aikana. Palveluverkkosuunnitelmassa pyritään palveluiden ja tarpeiden optimoimiseen.

Säästäminen on tarpeen, koska kunnan tulot eivät tahdo riittää menoihin. Tuloja on vaikea lisätä, kun veroja ei haluta korottaa ja sekin tie on umpiperä. Veroprosenttia ei voida jatkuvasti korottaa. Velkamääräkin uhkaa karata pilviin.

Ajankohtaista lisävaikeutta ovat aiheuttaneet koulujen sisäilmaongelmista johtuvat rakennustarpeet ja korona. Valtio korvaa koronamenoja – velkarahalla. Sosiaali- ja terveysmenot (=Keusote) kasvavat jatkuvasti.

****

Olisi siis laitettava suu säkkiä myöten, mutta se ei ole helppo tehtävä. Kun kysytään kuntalaisilta, saatetaan saada samanlainen vastaus kuin aikoinaan saatiin Delfoin oraakkelilta: ei koroteta veroja, ei leikata palveluista eikä oteta lisää velkaa. Antiikin kreikkalainen oraakkeli antoi vastauksia, joita kysyjät saattoivat tulkita haluamallaan tavalla, mikä lienee tehnyt oraakkelista niin suositun.

Luottamushenkilöt ovat sitä varten, että he ottavat vastuun ja tekevät myös ikäviä päätöksiä. Heidän asemansa tekee vaikeaksi, että seuraavat kunnallisvaalit ovat kolmen kuukauden päästä.

Luottamushenkilön rooliin tuntuu yleensä sopivan leikkaamista paremmin uusien menojen esittäminen. Aina löytyy lisää tarpeita, jotka kunnan pitäisi hoitaa.

Uusia tehtäviä on helppo keksiä esimerkiksi ottamalla mallia muista kunnista: miksei meilläkin tehdä niin? Minulla on käsitys, että kuntien palvelupaletit ovat suurin piirtein samankokoisia, vaikka niiden koostumus vaihtelee. Ja joka tapauksessa kotikuntani Nurmijärvi on kunnista parhaita.

Suhtautumisessa näkyvät myös puoluetaustat. Oman puolueeni kokoomuksen kunnallisohjelman perusajatus on, että jakamista tärkeämpää on kakun kasvattaminen. Osa puolueista korostaa kunnallisia, osa yksityisiä palveluja.

Siinä on veronkorotustenkin ongelma: ne vähentävät kuntalaisten käytettävissä olevia tuloja ja ovat pois kakun leipomisesta. Talouden pyörät tuovat lisää jaettavaa, joten niiden on saatava pyöriä.

****

Keskustelu kuntataloudesta noudattelee eräitä perusoleluksia. Lapsilta ja vanhuksilta ei saa ottaa, on yksi niistä. Teiden kunto ja yhteisten alueiden siisteys ja kaavoituksen hitaus ovat ainaisia valittamisen aiheita. Niistä ei saisi leikata, päinvastoin.

Jos kunnalliseen päivähoitoon, koulu- ja hyvinvointipalveluihin eikä kunnallistekniikkaan saa kohdistua säästöjä, mihin sitten? Isoja säästöjä voi saada isoista summista, muu on vain symbolista.

Jos joku meno/palvelu on kerran aloitettu, siitä luopuminen on lähes mahdotonta. Ajatellaan, että se on ollut aina. Peruuttamista vaikkapa viiden tai kymmenen vuoden takaiselle tasolle pidetään mahdottomana, vaikka hyvin silloinkin elettiin, jos joku muistaa.

Virkahenkilöt ovat laatineet pitkän säästölistan, jolla on isoja ja pieniä kohteita. Osa on hurskaita toiveita, osa itsestään selvyyksiä, joiden ohittaminen olisi tuhlausta. Jokaiselle listan asialle löytyy puolustajia: ainakaan tästä ei saa leikata.

Todelliisuudessa ei kovin pahoja asioita tapahtuisi, vaikka lista toteutettaisiin sellaisenaan. Rehellisyyden nimissä on totettava, että minäkin kunnanhallituksessa kannatin joidenkin kohteiden poistamista listalta.

Kuntapäättäjien tehtävän vaikeutta lisää, että nykyisten kuntalaisten hyvinvoinnin ohella on huolehdittava kunnan vetovoimasta uusien asukkaiden ja yritysten houkuttelemiseksi.

Suhtaudutaan siis päättäjien ratkaisuihin kannustavasti ja ymmärtämyksellä. Ja muistutan vielä, että vaikka edellä vähän synkistelin, meidän tilanne on varsin hyvä. Uusimmat luvut väestönkasvustakin osoittavat, että Nurmijärvi vetää uusia asukkaita. Ilmiö on voimissaan.

perjantai, 8. tammikuu 2021

Uskomatonta mutta totta

Vaikka Donald Trumpin presidenttikausi on ollut jatkuvia odottamattomia ja omituisia tapahtumia, oli loppiaisilta (Suomen aikaa) tänä vuonna täysin odottamaton ja uskomaton. Maailman vanhimman demokratian kansanedustuslaitoksen rakennukseen tunkeuduttiin poliittisella tarkoituksella haitata kongressin työtä ja estää vaalituloksen toimeenpano.

Trumpin kausi huipentui loppiaisen tapahtumiin, joita sai seurata suorana lähetyksenä myös Suomessa Ylen Areenassa. Capitol-kukkulan tapahtumia edelsi presidentin puhe kannattajilleen Valkoisen talon puistossa. Tunteikas ja teatraalinen puhe, josta tuli mieleen karismaattiset agitaattorit tai herätyspuhujat, päättyi kehotukseen lähteä kohti Capitolia ja kongressia.

Se oli vähän kuin ”lähtekäämme Jerusalemiin”, mutta kaikella kunnioituksella kristinuskon historiaa kohtaan. Vertauskohtana saattoi tulla mieleen myös ristiinnaulitse-huudot 2000 vuoden takaa.

****

Väkijoukon ryntäys kongressin tiloihin oli minusta kapina tai jopa vallankaappausyritys. Jos väki olisi rynnännyt sinne omin päin, sitä voisi pitää vain mellakkana ja väkivaltaisena mielenosoituksena.

Kaappausyrityksen siitä teki se, että presidentti oli kutsunut kannattajansa Washingtoniin ja kiihotti väkijoukon toimintaan ennen hyökkäystä. Hän näytti heille suunnan ja tavoitteen sekä marssi henkisesti joukon kärjessä. Tuon saattoi nähdä suorassa tv-lähetyksessä. Presidentti ikään kuin maalitti väkijoukolle kongressin.

Lisäksi presidentti lehtitietojen mukaan oli aikaisemmin vaatinut senaatin puheenjohtajana toimivaa varapresidentti Mike Penceä huolehtimaan vaalituloksen kumoamisesta. Lisäksi hän oli painostanut vaaliviranomaisia vaalitulosten mitätöimiseen. Varapresidentti Pence ja moni muu viranomainen piti lopulta kiinni lain mukaisesta toiminnasta, eivätkä alistuneet vaikuttamisyrityksille.

Tapahtumia voi luonnehtia monella tavalla: häikäilemätön yritys pysyä vallassa, syrjäyttää lailliset muodot sekä kumota demokratia. Tuloksena oli myös viiden ihmisen kuolema.

****

Loppiaisen tapahtumat olivat trumppilaisen kauden huipentuma. Se oli looginen jatko, jota osattiin kyllä ennakoida yhtenä mahdollisuutena, mutta jonka ei uskottu silti voivan tapahtua.

Tästä kirjaan kymmenen johtopäätöstä: 1) Toistuvilla valheellisillakin puheilla voidaan vaikuttaa ihmisiin. 2) Salaliittoteoriat kiehtovat osaa ihmisistä ja he pitävät niitä totena. 3) Trumpin aikana suhtautuminen totuuteen on muuttunut. Vrt. meemit alempana.

4) Sananvapauden nimissä voidaan vaikuttaa myös käytännön tekoihin. Puheet eivät ole vain puheita, vaan niitä voi seurata yksilöiden tai joukkojen fyysistä väkivaltaa.

5) Sosiaalisessa mediassa meemit eli mallit leviävät hämmästyttävän nopeasti ja johtavat mallioppimiseen. Poliitikot ja muutkin ihmiset kuvittelevan somen olevan todellisuudesta erillisen saarekkeen, jossa voi toimia miten vaan, eikä se vaikuta todellisuudessa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan somehölmöilytkin vaikuttavat oikeasti. Tästä oli pe 8.1. Hesarissa Jussi Pullisen kirjoitus.
Pullinen varoittaa poliitikkoja tai ihmisiä ylipäätään ajamasta kaksilla rattailla. ”Sosiaalisen median toiminta on aivan yhtä totta – ellei todellisempaa kuin se, jota poliitikot yrittävät vallan käytävillä pitää pystyssä”, kirjoittaa Somea tutkinut Pullinen.

6) Demokratiaa voidaan uhata, joten siitä on pidettävä huolta. 7) Vallan kolmijako on nerokas periaate: lakien säätäminen, niiden toimeenpano ja tuomiovalta on pidettävä erillään. Monet yrittävät niitä sekoittaa.

8) Lisäisin siihen vielä neljännen vallan, vapaan lehdistön, jota ilman nuo muut ”vallat” voisivat toimia ilman kontrollia.

9) Nuo uhat on nähty Euroopassakin ja kannattaa pitää silmät auki myös Suomessa.

10) Yksi johtopäätös on sekin, että Yhdysvalloissakin lopulta järjestelmä toimi. ”Instituutiot” ja ”konstituutiot” osoittivat voimansa ja yksilöt tekivät tosi paikan tulleen tärkeitä ja rohkeita ratkaisuja laillisuuden puolesta.

****

Trump on virkakautensa aikana lyönyt lokaan monen ihanteet. Yhdysvaltoja on kautta maailman pidetty vapaan maailman ja demokratian airuena. Vaikka tiedän Yhdysvalloissa olevan monia puutteita, on siellä ollut paljon ihailtavaa itsenäisyysjulistuksesta 1776 alkaen. Ihailin John F. Kennedyä ja Michail Obamaa. Tiedämme huippuyliopistot ja tieteen saavutukset, jotka osin ovat myös kansainvälisen yhteistyön ja maahanmuuton ansiota, sekä vapaan kaupan ja demokratian puolustamisen.

perjantai, 1. tammikuu 2021

Odottamaton vuosi 2020

Vuosi 2020 opetti, että isoja ja täysin odottamattomia ja jopa mahdottomina pitämiämme asioita voi tapahtua. Voimme yhtäkkiä olla keskellä sellaista, mitä emme osanneet edes kuvitella. Se pistää elämän perusteet koville.

”Emme olekaan kaikkivoipia”, kuten Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö totesi uudenvuodenpuheessaan. Hän sanoi myös, että emme tämän jälkeen palaa entiseen; maailma on muuttunut, vaikka jotkut perusasiat pysyvät.

Mutta tilanne ei ole suinkaan epätoivoinen. Presidentin puheen ydinviesti oli toiveikkuus ja yhteishenki. Hän sanoi, että suomenkaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa kannattaa puolustaa, ja hän korosti turvallisuudesta huolehtimisen merkitystä.

Presidentti kiitti suomalaisia työstä pandemian seurausten hoitamisessa.

****

Koronapandemia ja sen seuraukset hallitsivat vuonna 2020 odottamattomien tapahtumien listaa. Arviot viime vuodesta on aloitettu ”erikoisella vuodella”. Pandemia (= maanosien yli leviävä kulkutauti) taisi olla useimmille meistä ennen viime vuotta outo sana.

Tämän pandemian aiheuttanut virus Covid 19 saattaa olla suurimman koko ihmiskuntaa koskevan tapahtuman aiheuttaja ikinä? Perusteluni on sen vaikutus koko maapallolla ja uhka koko sivilisaation olemassaololle. Jääkausikaan ei koskenut koko ihmiskuntaa.

Vielä suurempi uhka on ilmastomuutos, mutta se etenee sen verran hitaasti, että siihen ei pandemian lailla oteta kantaa. Ydinsodan uhkaakaan ei enää juuri ajatella.

Samaan listaan kuuluvat myös ainakin Brexit eli Englannin ero Euroopan Unionista sekä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toiminta ja Yhdysvaltain erikoiset presidentinvaalit. Ne ovat kuitenkin vaikuttavuudeltaan paljon vähäisempiä.

Isoja tapahtumia, joiden ei kuviteltu olevan mahdollisia, ovat viime vuosikymmeniltä olleet ainakin terrorihyökkäys New Yorkiin vuonna 2001 ja pohjoismaisittain Estonian uppoaminen 1994.

Olemme täällä Pohjolassa ja korkean elintason länsimaissa tuudittautuneet turvallisuuden tunteeseen, jonka mukaan mitään pandemian kaltaista ei voisi tapahtua, ja ylipäätään, että elämä on hallinnassamme. Vuodet tarkoittavat siinä ajattelussa vain jatkuvaa kehitystä kohti parempaa.

Toisessa ajan vaakakupissa on toivo. Tiede toi pandemiaankin pian hoitokeinoja. Rokote on kehitetty hämmästyttävän nopeasti. Taloutta on pidetty pystyssä takaiskuista huolimatta. Yhteisvastuu ja yhteistyö ovat nousseet arvoonsa. Kyettiin elämään lman ulkokmaan matkojakin.

****

Nurmijärvelläkin viime vuosi kamppailtiin koronaa vastaan. Kunnasta tuli siinä tärkeä toimija samaan tapaan kuin maan hallituksesta.

Kunnallispolitiikkaa hallitsivat puheet kunnallistalouden tasapainottamisesta ja palveluverkon tiheydestä. Puheiden jälkeen niissä odotetaan tekoja. Luottamuselimienkin kokoukset pidettiin etänä, mikä loi lähes täysin uuden toimintatavan. Toki videoneuvottelut tiedettiin aikaisemminkin, mutta niitä käytettiin vähän. KeuSote oli kaikkien hampaissa.

Seurakunnan toiminnot muuttuivat nekin melkoisesti pandemian vuoksi. Siirryttiin digiaikaan ja tilaisuudet välitettiin netin kautta koteihin. Se sai pohtimaan kirkon ja seurakunnan syvintä olemusta. Onko seurakunta vain toiminnan ja tapahtumien järjestäjä, vai onko kyse jostain syvemmästä yhteydestä ja tarkoituksesta?

****

Työ muuttui etänä tekemiseen soveltuvilta osin. Monilla yrityksillä oli vaikeuksia ja ne joutuivat sopeuttamaan toimintaansa.

Tapahtui rakennemuutoksia, joita ei neuvottelemalla olisi saatu ikinä aikaan.

Iso muutos oli ihmisten välisen kanssakäymisen ja vaikkapa matkailun joutuminen aivan uuteen tilanteeseen.

Yksi vuoden kysymyksiä oli, mikä on totta ja mikä ei?

Mikä muuttui pysyvästi ja missä palataan entiseen? Onko tämä vain välivaihe johonkin uuteen? Sen aika näyttää. Pysyviä muutoksia tuskin muita on kuin muutos itsessään.