keskiviikko, 28. maaliskuu 2018

"Hyvinvointiin satsaaminen maksaa aina itsensä takaisin"

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Kunnalla on isot mahdollisuudet edistää kuntalaisten hyvinvointia, todettiin kuntaliiton seminaarissa menneellä viikolla. Se on itse asiassa yksi kunnan keskeinen tehtävä ja velvollisuus tulevaisuudessa, jos sote (sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen) toteutuu ja poistuu kunnan tehtävistä. Nurmijärvi on valmistautunut siihen mm. perustamalla hyvinvointilautakunnan viime vuonna.

Hyvinvointityö ei ole turhaa, sillä seminaarissa todettiin sekin, että "hyvinvointiin satsaaminen maksaa aina itsensä takaisin".

Hyvinvoinnin edistäminen ei tapahdu yksin kuntaorganisaation toimesta, vaan yhteistyössä kuntalaisten ja muiden yhteisöjen (= yhdistykset, yritykset, oppilaitokset, seurakunta…) kanssa. Tavoitteena on yhteistyöpooli. On hyvä ottaa itse tykönään kantaa myös siihen, mikä on kunkin omavastuuosuus hyvin voimisessa.

Hyvinvointi on lavea ja yksilöllinen olotila. Se sisältänee terveyttä ja itsensä kehittämistä, liikuntaa, kulttuuria, sivistystä, ympäristöä ja hyviä ystäviä. Tietysti toimeentulo on tärkeä osa hyvinvoinnin perustaa. Sen vuoksi kunnan on huolehdittava elinkeinojenkin edellytyksistä.

Asukkaiden kuuleminen ja osallisuus ovat yksi vahvistuva teema. Sen on noustava uudelle tasolle, myös digitaalisuutta hyväksi käyttäen. Näitä ja viestintäähän Nurmijärvelläkin on painotettu, joten sikäli oikealla tiellä ollaan.

Yhä enemmän pitää kiinnittää huomioon yhteistyöhön kuntaorganisaation ulkopuolisten tahojen ja vapaaehtoisten kuntalaisten kanssa. Se ei voi olla vain niiden panoksen "imurointia" kunnan tehtävien hoitoon, vaan oikeaa yhteistyötä.

Hyvinvoinnin edistämisen on läpäistävä kuntaorganisaatio ja paikkakunta kokonaisuudessaan. Lähtökohtana on ihmislähtöisyys ja toinen toisemme palveleminen.

Joitakin jännitteitä tulee kunnan ja maakunnan välillä olemaan: 1) Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkko on osa hyvin- tai pahoinvointia. Siitä ei päätä kunta, vaan maakunta.
2) Jos kunta onnistuu hyvinvointityössään hyvin, eurohyödyn korjaa maakunta säästyvissä sote-menoissaan, jos kunta epäonnistuu tai hoitaa huonosti tehtävänsä, maakunnan sote-menot kasvavat.

Kunnalla ja maakunnalla on siis tiivis kohtalonyhteys. Äänivalta tulee kuitenkin olemaan käytännössä maakunnalla.

Strategian jalkauttaminen ja toteuttaminen on yksi kaikkien strategien ikuisuuskysymyksistä. Miten se saatetaan käytäntöön, miten sitä noudatetaan eli kuinka siihen sitoudutaan, ja kuinka sitä tarvittaessa muutetaan?

Jos strategiassa on sopiva määrä kärkihankkeita, niitä voidaan oikeasti toteuttaa. Jos niitä halutaan toteuttaa, on niihin myös siirrettävä voimavaroja ja niihin yhdessä pyrittävä. Näin ne voivat myös toteutua.

Joskus hyviä tavoitteita on niin paljon, että mikään ei etene toivotussa määrin. Yhteistyökin voi välillä tökkiä. Pullonkauloihin pitää kiinnittää erityistä huomiota.

”Reiluutta, ripeyttä ja rohkeutta” sanoi Riihimäen kaupunginjohtaja olevan heidän ohjenuoranaan. Siellä muuten robotiikka ja nuorten teatteri kulkevat nuorten kanssa koko koulupolun.

Tapauskertomuksia ja alustuksia kuunneltuani totesin, että kunnat ovat kovin erilaisissa tilanteissa, mutta Nurmijärvi on uudella strategiallaan menossa hyvään suuntaan.  Olemme enemmän kuin ilmiö.

tiistai, 13. maaliskuu 2018

Valtuusto pysähtyi risteysasemalla

Nurmijärvi – positiivinen ilmiö

Nurmijärven kunnanvaltuusto pysähtyi parin kokouksen verran ”risteysasemalla” helmi-maaliskuun vaihteessa, kun vietettiin läksiäisiä ja otettiin vastaan uutta. Oltiin risteävien latujen keskellä. Lähdettiin myös uutta päälatua (=strategia) pitkin.

Muutamia kunnan vastuuhenkilöitä jäi pois - eläkkeelle tai toisiin tehtäviin siirtymisen johdosta, ja toisaalta otettiin uutta suuntaa hyväksytyn uuden strategian mukaisesti.

Sloganimme (=iskusana, tunnus) on nyt ”Nurmijärvi – positiivinen ilmiö”.

Positiivisuus tarkoittaa muun muassa myönteisten asioiden esiin nostamista. Yksi osa sitä on Nurmijärvi Gaala Monikossa 18.huhtikuuta. Siellä on tarkoitus nostaa esiin Nurmijärveä positiivisesti esiin tuoneita henkilöitä.

Myönteisten asioiden esiin nostamista oli myös ansioituneille kunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille myönnettyjen ansiomerkkien luovutus valtuuston maanantaisessa kokouksessa. Perusteluissa oli suuri määrä työvuosia ja tekemisiä.

Kunnia kaikille, mutta mainitsen vain pari henkilökohtaista muistoa kahdesta palkitusta luottamushenkilöstä: Juha Peltosen kanssa kirjoitettiin juttuja paikallislehti Nurmijärven Sanomissa jo viime vuosisadalla (noin 30 vuotta sitten).  Ansiomerkin perusteet olivat jo silloin Juhan kohdalla päteviä.

Kaisu Paulannosta tuli mieleen tapaus kauan sitten, ehkä parikymmentä vuotta sitten sekin, kun hän teki aloitteen Rajamäen pyörätiestä ja olin siinä yhtenä allekirjoittajana. Aulikki Markkanen oli varmaan tehnyt tiestä aloitteita ja paljon aikaisemmin. Nyt tie on käytössä. Kunnallispolitiikka on pitkäjänteistä toimintaa!

****

Ensimmäinen lähtijä ja ison kierrätyksen aikaansaaja oli kunnanjohtajan tehtävästä eläkkeelle lähtevä Kimmo Behm

Outi Mäkelä siirtyi kunnassa pöydän toiselle puolelle kansanedustajasta, valtuutetusta ja kunnanhallituksen puheenjohtajasta (=poliitikosta) kunnanjohtajaksi (=virkamieheksi). Isot läksiäiset lienevät olleet eduskunnassa, pienimuotoisemmin sitä juhlistettiin (onkohan tuo oikea sana) kokoomuksen valtuustoryhmän kokouksessa. Vähän oli haikea mieli, onhan Outi ollut pitkän aikaa ryhmän keskeisiä jäseniä.

Outin aseman muutos aiheutti melkoisen kierrätyksen kokoomuksen luottamustehtävissä. Pasi Miettinen nousi valtuutetuksi, kuten kävi edelliselläkin valtuustokaudella, ja Virpi Rätystä tuli kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Kierrätys koski pieneltä osin minuakin, kun tulin valituksi kunnanhallituksen jäseneksi. Samalla pyysin eroa sivistyslautakunnasta, mikä aiheutti lisää vaihdoksia. Pitkästä aikaa jäin nyt sivistyksen ulkopuolelle.

Kierrätys tietää paljon muutoksia sidonnaisuusrekisteriin, jonka pitäjä jo otti minuunkin yhteyttä.

Virkamiesjohdossakin tapahtui muutoksia. Kehitysjohtaja Aarno Kononen ja tekninen johtaja Ilkka Ruutu erosivat siirtyäkseen toisten työnantajien palvelukseen. Taustalla lienee henkilökohtainen urakierto, mutta liittyivätkö erot myös kunnanjohtajavalintaan?

Heidän paikoilleen nimettiin Seppo Pietarinen ja Juha Oksanen väliaikaisesti kunnes organisaation mahdollisia muutoksia uudessa tilanteessa ehditään valmistella. Jo viime valtuustokaudella käytettiin paljon organisaatiouudistuksen pähkäilyyn.

****

Eilisen valtuuston lopuksi kuultiin perinteiseen tapaan kunnanjohtajan ajankohtaiskatsaus. Vs. kunnanjohtaja Outi Mäkelä kertoi tietysti sotesta, mutta myös, että Klaukkalan kehätie (tai ohikulkutie) rakentamisen alkaminen on oikeasti lähellä. Omalla työlistallaan hän kertoi olevan kärjessä strategian jalkauttamisen, toimintaorganisaation päivittämisen ja kunnan viestinnän aktivoimisen.

Lähtö- ja tulopuheissa korostettiin hyvän yhteistyön ja vastuullisuuden tärkeyttä. Kaikki haluavat niihin sitoutua, mutta ei poliittisia manöövereitäkään ole kokonaan unohdettu.

 

 

torstai, 8. helmikuu 2018

Kunnanjohtajasopimuksesta tiukka äänestys

Henkilökohtaisesti sain kokea, että yhdelläkin äänellä voi olla merkitystä, kun keskiviikkona osallistuin 4.varavaltuutettuna Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksen yhden pykälän käsittelyyn.

Käsittelyssä oli uuden kunnanjohtajan Outi Mäkelän kanssa tehty johtajasopimus, jossa määritellään ehdot ja edellytykset viran hoidolle. Kunnanhallituksen esitys voitti äänin 26 – 25.

Mistä äänestettiin? Kunnanhallituksen esittämässä ja osapuolten kesken tehdyssä sopimuksessa todettiin mm. että ”valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat vastaavat käsiteltäviin asioihin liittyvästä poliittisesta tahdonmuodostuksesta”.

Valtuutettu Juha Peltonen (sd) esitti, että tahdonmuodostuksesta vastaisi laajempi ryhmä eli valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajistot, siis yhteensä kuusi henkilöä. Peltosen esitys siis hävisi yhdellä äänellä.

Tuntuu ehkä pieneltä asialta, mutta viran käytännön hoitamisen kannalta se on varmaan iso juttu.

Tuntuu, että tällainen iso konklaavi käsittelemässä yksittäisten asioiden ”poliittista tahdonmuodostusta” hankaloittaisi melkoisesti asioiden käsittelyä ja sekoittaisin virkamiehen ja luottamushenkilöiden vastuiden ja roolien rajoja.

Toisaalta ymmärrän, että tahtoa osallistua tahdonmuodostukseen laajemmallakin joukolla kyllä on. Poliittinen ohjaus kunnanjohtajankin tekemisiin tulee luonnostaan ennen muuta kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen linjausten kautta. Myös käsittelyssä olevalla strategialla on merkittävä ohjausvaikutus.

Toki kehityskeskusteluja käydään isommalla porukalla, tiedoksi meille, jotka olemme tottuneet käymään kehityskeskusteluja vain yhden esimiehen kanssa.

Arto Häggin (kok) mielestä tällainen asia pitäisi sisältyä mieluummin hallintosääntöön kuin johtajasopimukseen.

Mutta päätös siis tehtiin yhden äänen enemmistöllä. Olisiko se ollut juuri oma varavaltuutetun ääneni? En siis odottanut turhaan sen yhden pykälän käsittelyä.

****

Kunnanjohtajana vielä toimiva Kimmo Behm kertoi nimittävänsä kunnan vt. kehitysjohtajaksi Aarno Konosen jälkeen elinkeinojohtaja Seppo Pietarisen. Viran vakinainen täyttäminen siirtyy eteenpäin.

Konoselle myönnettiin ero hänen siirtyessään HSL:n palvelukseen. Petri Vaulamo (kok) kiitti Konosta vuosien työstä kuntasuunnittelun palveluksessa.

Behm kertoi myös työmarkkinatilanteesta, joka ylityökieltoineen vaikuttaa myös Nurmijärven kunnan palveluihin jossain määrin.

Häneltä oli paljon kysytty, miksei kunta tinkinyt Lidlin tontin hinnasta Kirkonkylässä. Lidl on ilmoittanut, että ei osta kunnan tarjoamaa tonttia Kirkonkylästä sen kalleuden vuoksi. Behm vastasi, että kunta ei voi alihinnoittelulla suosia yhtä liikettä. Hinta perustui välittäjiltä saatuihin arvioihin.

Behm käsitteli Kirkonkylän kesästä asti sisäilmaongelman vuoksi suljettuna ollutta hammashuoltoa, jonka palvelut on siirretty Rajamäkeen ja Klaukkalaan. Hänen mielestään tämä voisi olla pysyvä ratkaisu. Luottamushenkilöt eivät ole olleet välttämättä samaa mieltä: Kunnan hammashuolto pitäisi olla myös Kirkonkylässä. Onko ratkaisu lopulta Soten käsissä?

****

Valtuusto sai tiedoksi kunnallistekniikan, talonrakennuksen ja vesihuollon tämän vuoden rakennusohjelmat. Tiedoksi tuli sekin, että Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan puheenjohtajana toimii Yrjö Kivinen (kok) Nurmijärveltä. Lautakunnan emokuntana toimii Tuusula.

torstai, 11. tammikuu 2018

Torvalds oli fiksu ja kiinnostava

Presidentinvaalidebatit ovat hyvässä vauhdissa. TV, radio, netti ja printtimedia tarjoavat kokoa ajan ehdokaskeskustelua. Kiinnostavaa on seurata ja ottaa omassa mielessäkin kantaa.

Osa ehdokkaista tosin käy jotain muuta vaalia kuin tätä, mutta on myös hyvää pressakeskustelua. Näin tulee itsekin pohtineeksi isoja asioita.

Eilen oli Nils Torvaldsin kuuleminen TV1:ssä. On todettava, että fiksuin ja mielenkiintoisin esittäytyminen ja tentti tähän asti. Vaikutelma johtui ehkä siitä, että hän malttoi puhua asioista, ei itsestään. En kyllä äänestäisi häntä presidentin virkaan.

Tämän hetken mukaan omassa puntarissani järjestys nimenomaan pressan virkaa ajatellen ja substanssiosaamisen kannalta olisi 1. Sauli Niinistö 2. Matti Vanhanen ja Pekka Haavisto.

****

Suomen talous on nyt vahvassa nousussa, mikä tuottaa monia hyviä seurannaisia. Ehkä odotetusti, mutta silti hieman hämmästyttävästi, on taas kuultu mielipiteitä, että viime vuosien säästöt ja kikyt ovat olleet turhia, koska talous kuitenkin kääntyi nousuun.

On jopa vaadittu, että kaikki nuo toimet on peruttava, ja pistettävä eurot taas palamaan. Ikään kuin ei olisi mitään opittu päättyvästä 10 vuoden taantumasta.

Ensinnäkin: valtiontalous ei ole vielä korjaantunut, eikä korjaannukaan, ellei malteta edelleen olla säästäväisiä.

Toiseksi: talouden käänne on suurelta osin näiden meidän toimenpiteidemme (hallituksen ja järjestöjen = suomalaisten) ansiota. Ellei kilpailukykyämme olisi saatu parannettua, ei vienti olisi alkanut vetää. Säästöt ja kikyt olivat todella tarpeen.

****

Jonkinlaista perspektiiviä talouden arviointiin antaa Ruotsi. Uutisten mukaan Ruotsin valtion viime vuoden tilinpäätös oli 6 miljardia (euroa) plussalla, kun Suomen vastaava tulos oli lähes saman verran miinuksella. Takamatkaa on siis edelleen paljon.
Nyt on annettava talouskasvun tehdä tehtävänsä ja tuottaa se hyvä, mitä siltä on saatavissa. Annetaan kakun kasvaa, jolloin siitä riittää enemmän kaikille. Ja muistetaan, että laskusuhdannekin on tulossa.

sunnuntai, 31. joulukuu 2017

Kohujen vuosi

Kriisistä ja kohusta toiseen on päättymässä olevana vuonnakin eletty. Myrskyt niin vesilaseissa kuin suurilla ulapoillakin nousevat entistä nopeammin ja isommin, mutta usein myös laantuvat nopeasti.

Vesilasikohujen perusteella tätä aikaa voisi kutsua vauhkoontumisen ajaksi. Se muistuttaa vanhaa alakoulun jalkapallopeliä, jossa koko joukko juoksee jonona eri puolille kenttää pallon perässä.

Sosiaalinen media mainitaan usein syyksi, mutta se on vain väline, hyvään ja pahaan. Se on suuri mahdollisuus, elämän tori, jossa tapahtuu kaikenlaista.

Muutokselle on ominaista, että sen keskellä ei tiedä mihin ollaan menossa, ja kun on menty, ei ole paluuta. Tuskin muistamme, minkälaista oli ennen kännyköitä, puhumattakaan ennen tietokoneita. Lapsemme eivät edes tiedä sellaista aikaa olleen.

Tärkeätä olisi yrittää katsoa kauempaa ja isompaa kuvaa, jotta näkisi, mistä ollaan ja mihin ollaan menossa. Polkua on kuljettava eteenpäin, vaikka usein emme tiedä, mitä seuraavan mutkan takana odottaa.

****

Vakavamman kriisiytymisen uhka on tullut mieleeni viime aikojen uutisia seuratessa. Yhdysvaltain presidentti D. Trump tuntuu isolta uhalta, kun hän yrittää kääntää kehityksen pyörää taaksepäin: ’ympäristö’, ’itsekkyys’, ’kauppasota’ ja ’minä ensin’ tulevat mieleen.

Mutta Trump ei ole yksin. Häntä kannatti lähes puolet yhdysvaltalaisista (tuota maata aina ihailleena se oli minulle iso pettymys) ja samoja kaikuja kuuluu lähempääkin.

Kymmenen vuotta sitten kotimaamme presidentinvaalikeskustelujen aiheisiin ei – muistaakseni – kuulunut sotilaallisen kriisin pohtiminen ja ennakointi sillä tavalla kuin nyt Suomessa. Samalla vakuutetaan, että meitä ei juuri nyt uhkaa mikään. – Tässä ajassa on jotain samaa kuin 1930-luvussa.

Onko niin, että muutamassa sukupolvessa unohdetaan sotien kauhut? Sitten voidaan jälleen pitää sitä yhtenä mahdollisuutena. Sota ei ole kivaa, sen voi todeta vaikkapa Tuntematon sotilas -elokuvasta. En ole kuitenkaan pasifisti, hyökkäystä vastaan on puolustauduttava!

Media on tuonut eteemme suuria inhimillisiä katastrofeja, joiden aiheuttajana usein ovat toiset ihmiset. Se tekee surulliseksi.

Meillä on ennen kokemattoman korkea elintaso. Siihen on päästy kansainvälisellä työnjaolla ja yhteistyöllä. Pidetään niistä kiinni.

****

Henkilökohtaisessa elämässä vuosi 2017 sisälsi paljon monenlaista. Kun vuottani äskettäin arvioin, nousi motoksi ylibuukkaus, johon olen syyllistynyt. Liian paljon kaikenlaista, vähän sitä ja tuota. Mitä jos olisin keskittynyt johonkin pelkästään, mutta se ei ole oikein koskaan sopinut minulle.

Ulkoisista tapahtumista voisi mainita kunnallisvaalit itse ehdokkaana, kaksissa, vielä kesken olevissa vaaleissa, olen avittamassa toisia. Ulkomaanmatka avasi silmiä historiaan. Päivittäinen kuntoilu ja muut rutiinit ovat olleet tärkeitä.

Olen istunut kymmenissä kokouksissa, joissa on käsitelty pieniä ja isoja asioita. Paljon on ihmisten vuoropuhelua ja vuorovaikuttamista.

****

Luin jostain mieleen jääneen aforismin oven avaamisesta: ”Jos et avaa ovea, et koskaan saa tietää, mitä sen takana on”.  

Hyvää Uutta Vuotta 2018!