Kunnanvaltuusto talousseminaarissa käsiteltiin keskiviikkona ”isoa kuvaa”: valtionosuuksien määräytymistä ja talouden tasapainoa.

Sanna Lehtonen Kuntaliitosta selvitti, miksi Kuntaliiton ja Verohallituksen verotulojen ennakoinnit vaihtelevat. Tiedot verotulojen kertymisestä vahvistuvat pitkällä viiveellä. Esimerkiksi nyt laaditaan vuoden 2019 budjettia, jonka tulopuolen yhtenä lähtökohtana ovat vuoden 2017 verotulot ja kuluvan vuoden kehitys. Se on vähän samaa, kuin yrittää osua liikkuvaan maaliin.

Hän kertoi myös valtionosuusjärjestelmästä, joka ei ole vain valtion ”apua” kunnille, vaan valtion osuus kansalaisille tarjotuista palveluista, joita kunnat käytännössä tuottavat.

”Valtionosuusjärjestelmä tasaa hyvinvointia”, painotti Lehtonen. Se tarkoittaa, että muutoinkin pärjäävät varakkaat kunnat (paljon kunnallisvero- ja muita tuloja) saavat vähän ja köyhemmät kunnat enemmän. Näin kansalaisille voidaan taata suurin piirtein samat palvelut.

Nurmijärvi kuuluu suhteessa kymmenen vähiten valtionosuuksia saavan kunnan joukkoon. Meillä kunnallisverolla katetaan 66 % kunnan menoista (koko maa keskimäärin 52), valtionosuuksilla 11 % (21), toimintatuotoilla 14 % (18) ja velalla 9 % (10).

****

Nurmijärven kunnan uusi talousjohtaja Ville Rajahalme vastasi kysymykseen, onko kunnan talous tasapainossa. Vastaus: on ja ei ole.

Kirjanpidollisesti talous on tasapainossa. Tilinpäätökset ovat keskimäärin ylijäämäisiä.

Rahoituslaskelma ei ole tasapainossa. Tuloksella ei makseta nettoinvestointeja, joihin otetaan velkaa. Poistot laahaavat perässä, mikä vääristää tulosta.

Jotta meidän investointitaso kyettäisiin rahoittamaan, pitäisi tuloslaskelman ylijäämien olla paljon suurempia.

Rajahalmeella oli kaksi keinoa tasapainottamiseen: vahvempi vuosikate ja maltillinen investointitaso. Eli on koko ajan tarkasteltava käyttömenojen kehitystä, siis tehostettava ja pidettävä investointitaso maltillisena vaikkapa asettamalla investointikatto, jota ei ylitetä.

Talousjohtaja ei puhunut kasvua ja investointeja vastaan, päinvastoin, mutta kasvu on pidettävä hallinnassa. Parhaita investointeja ovat ne, joiden voi odottaa palvelevan kasvua ja tulokehitystä tulevaisuudessa. Siinä eväät kestävään kasvuun!

Aivan uutta tietoa tämä ei ollut, vaan valtuusto on tainnut kirjata samat periaatteet strategioihin jo moneen kertaan. Niistä on vain pidettävä kiinni.

Tuntui hyvältä kuunnella uutta talousjohtajaa, joka ei jäänyt kiinni yksittäisiin lukuihin tai maalannut vain synkkiä pilviä eteemme, vaan hän katsoi kokonaisuutta ja talouslukujen vaikutusta siihen. Hänellä tuntui myös olevan selkeä näkemys niistä.