Quo vadis, Nurmijärvi?
Kotikunnassani Nurmijärvellä pohditaan, mihin suuntaan kuntaa viedään, kun kuntavaalit lähestyvät ja soteakin odotellaan. Sama aihe lienee esillä tähän aikaan useimmissa kunnissa.
Nurmijärven ajatellaan nojautuvan vahvuuksiinsa, joiden pohjalta kuntaa kehitetään. Kehitetään, mutta vältetään turboamista. Verkostoidutaan ja luotetaan kumppanuuteen. Uusi sana on juureva kunta, jolla tarkoitetaan kehittämistä paikalliselta pohjalta, ehkä vähän perinteidenkin kunnioittamisa.
Rohkeasti uutta luova?
Puhutaan rohkeasti kokeilevasta kunnasta, mikä sai heti kritiikkiä. Mehän olemme mieluummin turvallisuushakuisia ja varman päälle toimivia. Tuo epäily näkyi luottamushenkilöille ja viranhaltijoille tehdyssä kyselyssä: toimintaa ei pidetty kovin uutta luovana.
Konsultti kysyi, ”pitäisikö olla?” Pitäisi, sillä haasteet ovat suuria.
Valtuusto, kunnanhallitus tai lautakunta ei suoraan luo uutta, vaan tekee päätöksiä esitysten pohjalta. Mutta ne voivat kannustaa valmistelijoita tekemään rohkeampia esityksiä ja hyväksyä niitä. Nyt askeleet uutta kohden ovat kovin varovaisia.
Asukaslähtöisyys?
Pohdittiin, miten asukas- ja asiakaslähtöisyys toteutuvat. Ainakin pitää kehittää asukkaiden kuulemista ja vuorovaikutusta heidän kanssaan. Osin se tapahtuu luottamustehtäviin valittujen välityksellä. Heidän, siis meidän ei pidä paeta vastuuta. Luottamushenkilöt ovat saaneet mandaatin kuntalaisilta hoitaa heidän asioitaan, mutta pelkästään se ei riitä.
Takavuosina vuoropuhelu tapahtui puolueiden kunnallisjärjestöjen kokouksissa, mutta tämä tie ei enää vedä. Nyt on oltava yhteydessä netin ja sosiaalisen median kautta, kutsuttava kuntalaisia hankekohtaiseen yhteistyöhön jne. Uusia toimielimiä kuten aluelautakuntia ei kaivata.
Asukaslähtöisyyden lähtökohtana on kaikkien kuntalaisten edun huomioon ottaminen. On katsottava asioita yhden ja kaikkien kannalta. Se ei aina ole helppoa, kun enemmistö on usein hiljaa.
Lautakunnat?
Montako lautakuntaa? Se on jatkuvaa liikettä: yhdistetään ja jaetaan. Riittäisikö yksi The lautakunta? Lautakunnat laajentavat kosketuspintaa kuntalaisiin ja tukevat valmistelua, mutta tekevät vain harvoin lopullisia päätöksiä, mikä turhauttaa jäseniä.
Lautakuntapaikat kiinnostavat vaaleissa ehdolla olleita heti vaalien jälkeen, mutta eivät välttämättä neljää vuotta. Lopulta valta ja vastuu keskittyvät.
Kovin suuria muutoksia Nurmijärvellä ei näytä haluttavan, vaan nykyisellä mallilla halutaan edetä. Miten käy sosiaali- ja terveyslautakunnan, jos ja kun toimiala siirtyy suurempiin käsiin? Jotain hyvinvointipalvelua kuntaan jää joka tapauksessa, miten sitä hallinnoidaan.
Johtamisen tapa?
Strategiaan sitoutumista, avoimuutta, vaihtoehtoja ja tietysti lisää viestintää kaivataan.
Onko luottamushenkilön tehtävä ratkaista yksityiskohtia vai näyttää suuntaa? Sen voi todeta pitkällä kokemuksella, että yksityiskohdat kiinnostavat enemmän ja niissä koetaan käytettävän oikeasti Valtaa.
Itse ajattelen, että valtaa käytetään strategian välityksellä.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.