Asenteet ovat 25 vuodessa muuttuneet myönteisemmäksi, mikä tuntuu hyvältä.

Nurmijärvellä on keskustelut pakolaisten ottamisesta 25 vuotta. Muistelen nykymuotoisen pakolaisten ottamisen olleen ensimmäisen kerran päätettävänä kunnanvaltuustossa vuonna 1992. Silloin hanke tyrmättiin. Perustelut olivat silloisessa keskustelussa puolin ja toisin pääpiirteissään samoja kuin vuonna 2017.

”Emme vastusta pakolaisia, mutta ensin on hoidettava oman kunnan asukkaiden asiat kuntoon”, on yksi usein kuultu aloite vastuspuheelle. Kustannukset, maahanmuuttajien sopeutumisvaikeudet ja kulttuurierot ovat myös olleet aina esillä. Pelottelu ja uhkakuvat ovat olleet vahvasti esillä.

Pakolaisten ottamistaan on perusteltu hädässä olevien auttamisella ja kansainvälistymisellä. Kannattajat ovat pitäneet pelkoja liioitteluna.

Tiedon tarve on aina ollut suuri, paljon suurempi kuiin valtuuston asioissa yleensä. Lisätiedon saamisella hankkeita on yritetty siirtää, niin viime keskiviikkonakin. Tuntuukin, että pakolaisten vastaanoton vastustaminen yritetään peittää lisätiedon tarpeen tai jonkin sopimusteknisen yksityiskohdan taakse. Jo keskustelu aiheesta nostaa tunteita aivan yllättävällä tavalla muutoin melko rauhallisessa valtuustoelämässä.

Suuri muutos on siinä, että vuonna 1992 pakolaisten ottaminen tyrmättiin, nyt sen jo valtuuston enemmistö hyväksyy. Olen tyytyväinen tähän asennemuutokseen.

Keskiviikkoisessa valtuustossa oli kysymys alaikäisten, 14 uuden ilman huoltajaa tulleen ja oleskeluluvan saaneen turvapaikanhakijan vastaanottamisesta Nurmijärvelle. Sopimus vastaanottamisesta hyväksyttiin äänin 33 puolesta, 16 vastaan, kaksi pois. Samoin numeroin kaatui yritys siirtää käsittely uudelleen valmisteltavaksi.

Perussuomalaiset olivat yksimielisesti vastaan, muissa ryhmissä oli enemmän tai vähemmän hajontaa.

Turvapaikanhakijoiden vastaan ottamista on käsitelty Nurmijärven valtuustossa viime vuosina useamman kerran. Peruskysymys on, hyväksytäänkö heidän tulonsa vai ei? Kustannuksista vastaa pääosin valtiovalta, joten rahakysymys se ei ole.

****

Poiminta kunnanjohtaja Kimmo Behmin ajankohtaiskatsauksesta:
- Nurmijärven kunnan asukasluku kasvoi viime vuonna 0.3 prosentilla eli 127 henkilöllä. Pääosa siitä muodostui maahanmuuttajista/pakolaisista. Kasvu on Uudenmaan kolmanneksi alhaisin Vihdin ja Pornaisten jälkeen.

Asukasluvun kasvu ei ehkä ole itseisarvo, mutta jonkinlainen mittari se on. Sen avulla ikärakenne pysyy tasapainoisena. Nyt näyttää siltä, että Nurmijärvi ikääntyy, millä ajan myötä on vaikutusta huoltosuhteeseen ja palvelutarpeeseen. Muutos näkyy jo mm. peruskoulujen oppilasmäärissä, jotka eivät paljoa kasva.

Tältäkin kannalta maahanmuutto on myönteinen asia. Koko Suomen asukasluvun kehitys kaipaa joko syntyvyyden voimakasta nousua ja/tai maahanmuuttajia. Näin se on.

****

Liekö vaalien lähestymisestä vai kevään tulosta johtunut valtuutettujen aloitteiden teon piristyminen. Nyt jätettiin käsiteltäväksi viisi aloitetta.

Mielenkiintoinen oli aikaisemmin tehtyjen aloitteiden luettelo, jossa vanhimmat ovat vuodelta 2009. Osa on tutkittu ja johtanut toimenpiteisiin tai sitten ei, osa odottaa yhä. Aloitteiden otsikot kertovat siitä, mitä kotikunnassa viime vuosina toivottu ja/tai tehty.

****

Valtuuston valitsi koko vaalikauden hallinneen puheenjohtajiston jatkamaan vielä kevätkaudeksi: pj Petri Kalmi kesk, 1. vpj Kaisa Suominen kok ja 2. vpj Elli Aatela sd.

Nämä kokeneet valtuutetut ovat ennakkotietojen mukaan jättämässä valtuuston, eivätkä asetu huhtikuun vaaleissa enää ehdolle.

Valtuuston kokoonpanossa tapahtui jälleen muutoksia. Miikka Vesterinen, vihr. nousi varapaikalta valtuutetuksi Päivi Meroksen muutettu asuinkuntaa ja Vesa Manner siirtyi kokoomuksen valtuustoryhmään (peruss. › sit.).