Maahanmuuttoa vastustetaan usein sillä perusteella, että se tulee kalliiksi, köyhdyttää meitä ja vie meiltä työpaikat.

Todellisuus näyttää kuitenkin tutkimusten valossa toisenlaiselta.

Tuoreen OECD:n tutkimuksen mukaan maahanmuutto kasvatti vuonna 2011 julkisen sektorin tuloja summalla, joka vastaa 0,16 prosenttia bruttokansantuotteesta. Summassa on mukana myös maahanmuuttajien eläkkeet. 

”Maahanmuutosta koituu enemmän verotuloja kuin sosiaaliturvamenoja”, selviää tuosta OECD:n tutkimuksesta (International Migration Outlook 2013)

Tutkija Pertti Haaparanta kirjoitti Akateemisessa talousblogissa (3.11.2010), että ”maahanmuutto hyödyttää sekä muuttajia että paikallisia”. Kun maahanmuuttajista valtiolle kertyvät tulot, kuten verot sekä sosiaaliturva- ja eläkemaksut, lasketaan yhteen, jäädään plussan puolelle. Maahanmuuttajat siis tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin he saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina. Kouluttamatonkin maahanmuuttaja tuottaa enemmän kuin kouluttamaton valtaväestön edustaja.

Haaparannan mielestä taloustieteellinen tutkimus ei anna perusteita pitää maahanmuuttoa haitallisena valtaväestölle: ”Vaikutus voi olla jopa positiivinen.”

Erikoistutkija Matti Sarvimäki kirjoitti pari vuotta sitten Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa (3/2010) artikkelin maahanmuuton taloustieteestä. Hänen mukaan maahanmuuttajat eivät vie kantaväestöltä työpaikkoja. Tätä osoittavat myös pohjoismaiset esimerkit.

Hyötyä tulee muun muassa siitä, että maahanmuuttajien ja paikallisen väestön työtehtävät täydentävät toisiaan ja maahanmuuttajien tekemän työn kasvu lisää muiden työn kysyntää. Maahanmuuttajat aloittavat huonoiten palkatuissa töissä, jotka kuitenkin lisäävät muiden työtehtävien tuottavuutta. (Haaparanta ja Sarvimäki 2010)

Yleinen väite on myös, että maahanmuuttajat jäävät yhteiskunnan taakaksi, verovaroilla ruokittaviksi. Tämä on Pertti Haaparannan mukaan kyseenalaista, sillä tutkimusten mukaan paras arvio pitkän aikavälin vaikutuksista on nolla. Vaikutus riippuu myös siitä, mitä itse teemme. ”Ehkä meidän pitäisi myöntää, että olemme itse vastuussa maahanmuuton ongelmista paljon enemmän, kuin olemme luulleet.”

Kaarina Reini on tehnyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle tutkimuksen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Sen mukaan maahanmuuttajien työpanosta voidaan pitää talouden kannalta merkittävänä

Tuo koski maahanmuuttajia yleensä. Miten on kiintiöpakolaisten laita?

Löysin Vasilisa Polichtchoukin sosioekonomisen selvityksen pakolaisten kuntiin sijoittamisen vaikutuksista (Haaga Helian amk 2007).

Analyysi osoitti, että pakolaiset asiakkaina kuluttivat aluksi kuntien resursseja muita maahanmuuttajaryhmiä ja kantaväestöä enemmän, mutta vaikutus tasaantui pidemmällä aikavälillä kiintiömäärän kasvaessa. Hänen selvityksensä korosti valtion ohjeistuksen sekä kunnassa tehtävän yhteistyön merkitystä.

Oma johtopäätökseni on, että maahanmuuttajista yleensä tai pakolaisista erityisesti on meille enemmän hyötyä kuin haittaa. Heidän kotouttamisensa kuitenkin kannattaa tehdä hyvin. Selvitykset osoittavat myös, että pakolaisia kannattaa ottaa pidemmällä aikavälillä. Tällöin opimme kotouttamiseen sekä kulut suhteessa vähenevät ja hyödyt kasvavat.

Edellä asiaa katsoin lähinnä oman maan ja kunnan talouden kannalta. Paikallisten sosiaalisten vaikutusten suhteen lienee plussia jos kohta haasteitakin. Paljon on kiinni omasta toiminnastamme muuttajien suhteen. Keskeisin peruste pakolaisten ottamiseen on kuitenkin ja tietenkin heidän hädänalainen tilanteensa.

------

Ps. Nurmijärven Uutisten mielipidepalstallakin todettiin 2.7.2014 (”Kevytmielistä hyväntekeväisyyttä toisten rahoilla”) ykskantaan, että pakolaisista on kansantaloudelle vain kuluja.

Kirjoituksessa oli kolme vahvaa yleistystä tai mielestäni väärää tietoa: 1) ”Pakolaisten vastaanottamista harkitsevat poliitikot harjoittavat hyväntekeväisyyttä vain kirkastaakseen omaa kilpeään”. Tässä epäillään toisten ihmisten motiiveja, mikä ei ole hyvä lähtökohta keskustelulle. Mistä kukaan voi tietää toisten ihmisten motiiveja tai väittää niitä muuksi, kuin asianomainen itse kertoo.
2) ”Argumentit pakolaisten taloudellisista hyödyistä on jo moneen kertaan osoitettu valheellisiksi.” Missä on osoitettu?
3) ”Kieli-, luku- ja kirjoitustaidoton maahanmuuttaja ei koskaan elämänsä aikana tule maksamaan yhteiskunnalle niitä veroja, joita hänen kotouttamisekseen on käytetty.”  Tämän kolmannen pointin kohdalla ei ole liioiteltua puhua rasismista: annetaan ymmärtää maahanmuuttajien lähtökohtaisesti olevan alempiarvoisia, koska ovat luku- ja kirjoitustaidottomia.