Minkälaiset arvot hallitsevat maailmaa?

Ylen a-studiossa esitettiin ma-iltana raportti populismin noususta maailmalla. Nousu noudattaa aina pääosin samaa kaavaa, mikä on nähty historiassa ja nyt jälleen.

Valtaan noustaan demokraattisten vaalien kautta. Liikkeeseen kuuluu vahva johtohahmo, joka vetoaa suoraan kansaan. Hän sanoo edustavansa kansaa, mutta toimii kuitenkin yksinvaltaisesti.

Kun on päästy valtaan, pyritään heikentämään demokraattisia toimielimiä, oikeuslaitosta ja vapaata lehdistöä, siis vallan tasapainottajia ja vallan kriitikoita.

Kansaa pidetään tyytyväisinä ”leivällä ja sirkushuveilla” tai julkisella rakentamisella. Kuvaan kuuluvat kansallisen edun korostaminen ja protektionismi sekä konservatiiviset arvot.

Kansan etu unohtuu pian ja tien päässä voi olla totalitaarinen yhteiskunta, jota on vaikea muuttaa.

****

Häkellyttävän yllättävää on, että perinteinen vapauden puolustaja Yhdysvallat on nyt siirtymässä tämän populistisen aallon harjalle. Samalla aallolla keikkuvat Puola, Unkari, Romania ja Turkki sekä Venäjä ja sinne pyritään myös Ranskassa, Hollannissa, Italiassa ja Englannissa.

Aaltoliikettähän tämä on. Vapaus ja totalitarismi, kansainvälinen yhteistyö ja nationalismi vuorottelevat. Historian tutkijat ovat pohtineet, johtuvatko historian tapahtumat johtajista vai synnyttääkö kukin aika arvoineen ansaitsemansa johtajat?

Lienee harhaa, että populistinen kehitys olisi näiden vahvojen johtajien syytä tai ansioita, ainakaan kokonaan.

Amerikkalainen yhteiskunta-analyytikko Noam Chomsky yrittää vastata kysymykseen ”Kuka hallitsee maailmaa” kirjassaan (Sammakko 2016). Hän etsii vastausta suurten johtajien sijaan mieluummin siitä, että eri aikoina tietynlaiset periaatteet ja arvot alkavat hallita maailmaa.

Voisi siis ajatella, että ensin syntyy ihmisten keskuudessa jokin arvomaailma, jota sitten nousee sopiva johtaja toteuttamaan tai käyttämään hyväksi.

****

Ilmiöön liittyy paljon pelottavia tekijöitä. Esimerkkinä siitä ovat nykyiset keinot saada ihmiset ajattelemaan halutulla tavalla. Voidaan hallita yleistä mielipidettä. Sitä voidaan käyttää hajottamaan ja hallitsemaan tai nostamaan populismia, jotka vaikuttavat vaalituloksiin.

Tällaista indoktrinaatiota (= ujuttaa jotain oppia tai ajatusta ihmisten mieliin) on toki aina ollut, mutta nyt siihen on tehokkaita välineitä. Ne myös tuntuvat pahemmilta, kun demokratian myötä on opittu toisenlaiseen maailmaan. On uskottu parempaan maailmaan.

Toinen pelottava piirre on yritys murentaa Montesquieun (1689 – 1755) kehittämän nerokas vallan kolmijako (lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta).  Esimerkkinä Trump yrittää vaikuttaa oikeusistuimiin ja heikentää lehdistöä. Samat yritykset hallitsevat uutisia edellä mainituissa itä-Euroopan maista. Venäjän kohdalla ei jakoa ehkä ole koskaan ollutkaan ja siellä valta lienee tällä hetkellä eniten keskittynyt lehdistöä myöten.

****

Pidetään Suomessa kiinni tuosta vallan kolmijaosta! Ja lehdistön vapaudesta sekä kyvystä toimia vallan vahtikoirana. Erityisesti se kohdistuu Yleen, jota ylläpidetään verovaroin sekä kaupallisen lehdistön toimintaedellytyksiin.

Kriittisen journalismin toimintaedellytykset näyttävät heikentyvän. Pienen pieni esimerkki: tasokkaita journalisteja joutuu pois, tyhjänpäiväistä tulee tilalle. Otetaan esimerkiksi Susanna Päivärinnan pintojen alle pyrkivä ja totuutta etsivä työskentely A-studiossa ja vaikka uusi Peter Nymanin tyhjänpäiväinen keskusteluohjelma (MTV), josta syvällisempi aiheiden tutkiminen oli kaukana. Onko se ajan merkki?