Neljä vuotta takana, vaalit ja sote edessä

Jälleen yksi kunnanvaltuuston työvuosi päättyi keskiviikkoillan kokoukseen ja samalla päättyi – melkein - nelivuotinen vaalikausikin. Siirrymme kevään ajaksi jatkoluokalle. Huhtikuussa käydään vaalit ja uusi valtuusto aloittaa kesäkuussa.

Vaalien tulon arveltiin näkyneen joidenkin valtuutettujen ahkerana puheenvuorojen käyttämisenä, mutta ei kai siitä voi moittia. Saattoi olla vain kateellisten höpinää.

Haikeuttakin oli ilmassa, kun kahdelle valtuutetulle, Sari Sompajoelle ja Päivi Merokselle tämä oli viimeinen Nurmijärven valtuuston istunto – ainakin tällä erää.

Neljän vuoden aikana valtuustosta muodostuu yhteisö, jossa välillä saatetaan ottaa kiivaastikin yhteen – asioissa, ei henkilöiden välillä.

****

Tätä nelivuotiskautta on leimannut kansantalouden alavire ja osaksi siitä johtuen, kunnallispolitiikkaa ovat hallinneet kuntarakennekysymykset ja oman palveluverkkomme kriittinen tarkastelu.

Vuotta 2016 voi kuntapolitiikan näkökulmasta luonnehtia valmistautumisena sosiaali- ja terveyshallinnon uudistukseen eli soteen, jonka pitäisi toteutua vuonna 2019.

Kunnalla säilyy tärkeitä tehtäviä, vaikka budjetista osa leikataan vuonna 2019 pois. Elinvoima ja hyvinvointi – sotea lukuun ottamatta – säilyvät kunnan vastuulla ja jopa painottuvat entistä enemmän. Niihin sisältyy paljon tärkeitä tehtäviä: varhaiskasvatus, peruskoulu ja lukio, elinkeinopolitiikka, maankäyttö ja kaavoitus, eikä pidä unohtaa kulttuuria, liikuntaa saati työtä nuorten parissa.

Kunnan budjetin puolittuminen vuonna 2019 tuottaa kuitenkin vaikeuksia. Vaikka menot vähenevät, myös tulot supistuvat ja vastuut säilyvät, esimerkiksi velat eivät puolitu.

Tänä vuonna siihen on yritetty valmistautua mm. kunnan organisaatiota ja palveluverkkoa tarkastelemalla sekä erilaisia skenaarioita tekemällä.

Tulevan vuoden budjetin ja seuraavien vuosien taloussuunnitelmien käsittely tapahtui tilanteessa, jossa maan taloudessa on pieniä merkkejä käänteestä parempaan päin, mutta ilmassa on vielä paljon epävarmuustekijöitä.

Kunnanvaltuuston talousseminaarissa viime vuonna linjasimme kuntatalouden suuntaviivat lähivuosiksi: käyttömenojen kasvu on saatava kuriin, velkamäärän nousu on pysäytettävä, päätettyjen isojen investointien jälkeen on painettava jarrua ja pitäydyttävä kunnallisveron korotukselta.

Nämä tavoitteet pätevät edelleen, vaikka äskettäin hyväksytyssä taloussuunnitelmassa kunnallisveronkorotus vuodelle 2018 on kuitenkin mukana. Tulossa olevien tilikausien tulokset tietävät velkaantumista ja taseeseen sisältyvien varantojen syömistä.

****

Palveluverkkotyöryhmä laati alkuvuodesta ehdotuksen, josta valtuustossa poimittiin jotain toteutettavaksi. Päiväkoteja päätettiin yhdistää ja kaksi pientä koulua sulkea. Muilta osin peruskoulut pienemmästä päästä ja kaksi kunnan lukiota jäivät tarkkailuluokalle. Niiden kohtalosta päätetään myöhemmin.

Palveluverkkotyöryhmä teki hyvää työtä ja hankki paljon pohjatietoa päätösten tueksi. Raportti oli yksi parhaista Nurmijärven kunnassa pitkään aikaan tehdyistä.

Toteutus olisi voinut olla rohkeampikin, mutta suunta on kuitenkin oikea. Kyse ei suinkaan ole vain kustannusten leikkaamisesta vaan mieluummin toiminnan kehittämisestä ajan rytmin mukana pysyen.

****

Luottamushenkilö- ja toimintaorganisaatiota lähdettiin alkuvuodesta uudistamaan tavoitteena valmistautua sosiaali- ja terveyspalvelujen poistumiseen kunnan vastuulta vuonna 2019 sekä poistaa eräitä nykyisessä toimintamallissa koettuja kipupisteitä. Haluttiin myös lisätä joustavuutta ja tehostaa kuntalaisten palvelua, ehkä säästää kulujakin.

Riittävän laajan kannatuksen saavaa ratkaisua ei kuitenkaan tahtonut löytyä. Lopulta päädyttiin monien mallien ja vaiheiden jälkeen varsin maltilliseen uudistukseen. On muistettava, että organisaatiomallista riippumatta tulokset riippuvat kuitenkin hyvästä työstä ja johtamisesta.

****

Kuntalaisten palvelut paranevat, esimerkkeinä Monitoimitalon, Rajamäen terveysaseman ja jopa Klaukkalan ohikulkutien toteutuminen ovat nyt lähempänä kuin koskaan. Tämän kauden tuotoksena on mainittava muiden muassa Rajamäen uimahallin laajennus, Kirkonkylän tekojäärata ja Klaukkalan harjoitusjäähalli, jotka ovat ahkerassa käytössä.

Tilanteemme Nurmijärvellä on kaikin puolin ykkösluokkaa tässä maassa. Saamme jatkuvasti hyviä arvosanoja erilaisissa kyselyissä ja vertailuissa.

Nurmijärven vetovoimaa edistetään ”Nurmijärvi on ilmiö” –kampanjalla. Ilmiö-ajattelu ja ilmiö-toiminta ovat lisäämässä myös kuntalaisten ja yhdistysten osallisuutta, vahvistamassa Nurmijärveä yhteisönä.

****

”Vain se voi säilyä, mikä muuttuu.” Suuri vaikeus on hyväksyä se todennäköinen tilanne, joka muutaman vuoden päästä vallitsee. Päätöksiä tehdään mieluummin nykytilan perusteella ajatellen, että hyvinhän meillä menee, vielä.

Saatetaan jopa muistella menneitä ”vanhoja hyviä aikoja” ja haikailla paluuta sinne. Totuus lienee, ettei sellaisia aikoja ole koskaan ollutkaan.