Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui keskiviikkona syyskauden ensimmäiseen istuntoonsa. Kovin suuria asioita ei ollut listalla, vaikka jokainen asia on jollekin iso. Nyt käsiteltiin vammaisten palveluja, tulevaisuuden visiointia, yksi kaava-asia, talonrakennusohjelmaa sekä täytettiin luottamushenkilöpaikkoja poismuuttaneiden jälkeen.

Näistä selvittiin ilman äänestyksiä ja laajoja keskusteluja, joten siinä mielessä ne olivat perinteisen arvotuksen mukaan pieniä. Iso riita ei välttämättä tarkoita, että asia olisi iso, eikä yksimielisyys pientä asiaa.

Pientä väreilyä oli kuitenkin ilmassa, kun vaalit lähestyvät.

Kauaskantoinen asia on kunnan toimintaorganisaation uudistaminen, josta keskusteltiin valtuustoryhmien kesken ennen kokousta.

****
 

Toinen väreilyn aiheuttaja ainakin salin oikealla laidalla taisi olla kahden kokoomusyhdistyksen yhdistyminen Kokoomus Nurmijärveksi. Hankkeen toteuttajien mielestä sen tarkoitus on vähentää ”kyläpolitikointia”, joidenkin mielestä se nimenomaan oli sitä.

Laitoin lainausmerkit, kun en oikein pidä sitä todellisena toimintatapana, vaikka siitä usein vieläkin puhutaan. Kun 80-luvulla asia kuin asia liitettiin ”pankkipolitiikkaan”, sen jälkeen sama asema on ollut tuolla ”kyläpolitiikalla”. Käytännössä sitä on kuitenkin todella vähän, mitä se sitten tarkoittaakin? - enemmän on kysymys Nurmijärven asemasta suhteessa toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Olemme pieni paatti isolla merellä.

Ajattelen, että luottamushenkilön on ensisijaisesti ajateltava kaikkien kuntalaisten ja koko kunnan etua sekä pidettävä huolta tasapuolisuudesta. Ainakin omassa valtuustoryhmässämme näin on myös toimittu ainakin viime valtuustokausina ja kokemukseni mukaan ryhmien välilläkin.

Olin mukana perustamassa Kokoomus Nurmijärveä, jossa siis ovat mukana Kirkonkylän ja Rajamäen + ympäristöjen kokoomuslaiset. Kannatin hanketta, koska haluan olla tehostamassa puoluetoimintaa tällä alueella ja samalla tietysti koko kunnassa. Mielessä ei ollut niinkään kannan ottaminen kyläpolitiikkaan.

Mutta onhan sekin merkittävää, että kun Kirkonkylää ja Rajamäkeä on pidetty omina ”blokkeinaan”, joiden edut olisivat toisiaan vastassa, niiden puolueosastot yhdistyvät. Ei silloin voi kovin suuria ristiriitoja olla.

Miksi puoluetoimintaa tulisi tehostaa?

Erilaisissa kyselyissä yritetään vakuuttaa, että politiikka ei ole suosiossa, ja että poliitikkoihin ei luoteta.

Mutta kuntapolitiikassa hoidetaan ihmisten lähellä olevia asioita kaikkien meidän parhaaksi. Poliitikot ovat luottamushenkilöitä, jotka saavat valtuutuksen tehtäväänsä kuntalaisilta. Puolueilla on erilaisia painotuksia ja tavoitteita, joiden suosio vaaleissa mitataan.

Minusta se on parempi tapa kuin esimerkiksi huutoäänestys tai torikokoukset.

Puolueiden kautta kuntalaiset voivat vaikuttaa oman kuntansa asioista päättämiseen. Vaikka olen myös suorastaan innokas sosiaalisen median kannattaja ja käyttäjä, pidän kuitenkin puolueiden kautta toimimista demokraattisempana, suorempana ja tehokkaampana tapana vaikuttaa.

Puolueissa kerätään tietoa, puntaroidaan eri vaihtoehtoja ja etsitään näin parhaita ratkaisuja sekä käydään rakentavaa keskustelua eri kantoja edustavien (=puolueiden) kesken. Somessa näin tapahtuu erittäin harvoin.

Lähtekääpä siis ihmiset mukaan kuntapolitiikkaan. Tutustukaa puolueisiin, valitkaa omanne, tulkaa kokouksiin tai juttelemaan muutoin, antakaa palautetta ja ideoita tai asettukaa ehdokkaaksi ensi kevään vaaleissa, jos se tuntuisi olevan mahdollista.

Omalta kohdaltani olen päättänyt olla jälleen huhtikuun vaaleissa ehdokkaana kunnanvaltuustoon.

Hyvä oma kunta tehdään yhdessä!