"Onnellinen hän, joka on tehnyt hyvän matkan."

Tuntui järkyttävältä uutinen, että toissa viikonloppuna tuhannet ihmiset odottivat Hämeenlinnassa 16 tuntia pohjoisen yöjunassa matkan jatkumista. Järkytys riippuu tietysti siitä, mihin vertaa. Nyky-Suomessa se on järkyttävää, jossain Ukrainassa järkytykset ovat eri luokkaa.

Viikkoa aikaisemmin matkustin poikani Jussin ja auton kanssa samalla yöjunalla Rovaniemelle. Kaikki sujui hyvin ja aikataulussa. Minä nukuin Tampereelta Kemiin, pojan herätin vähän ennen Rovaniemeä. Sieltä matka jatkui autolla Sodankylään. Aamupala nautittiin Joulupukin pajaa vastapäätä huoltoasemalla klo 07 paikkeilla. (Joulupukin ovet olivat vielä kiinni). Rovaniemen kentältä lähti Hornet valtavalla äänellä. Sopi hyvin ajankohtaiseen tilanteeseen (Venäjä, Ukraina, NATO).

****

Viime perjantaina matkustin päiväjunalla Joensuuhun. Matka sujui jälleen hyvin. Juna tosin myöhästyi tunnin, joten en ehtinyt aikomaani tilaisuuteen. Myöhästyminen johtui ratatöistä.

Oma vaiva oli siitä, että Nurmijärveltä jouduin lähtemään bussilla kolme tuntia ennen junan lähtöä Helsinkiin, kun vuorovälit ovat pitkiä. Aikaa julkisilla kulkupeleillä Nurmijärveltä Joensuuhun kului yhteensä kahdeksan tuntia! Perillä väsytti ja oli nälkä. Kävely keskustaan ja hotellin löytyminen vei aikansa ja voimia.

****

Paluumatkalla olikin sitten enemmän toimintaa. Junan piti lähteä Joensuusta sunnuntain klo 12.11. Kävelin matkatavaroiden kanssa asemalle hyvissä ajoin. Olin siellä noin 11.40 ja tarkistin VR:n Matkalla-palvelusta junan lähtötiedot. Ajoissa oli sen mukaan.

Kun katsoin palvelua klo 11.50, siellä lukikin, että minun junani oli PERUTTU. Juna oli siis peruttu, (katsoin vielä uudelleen, en ensin uskonut tietoa), se ei lähtisi mihinkään. Mitä nyt tekisin?

Palvelussa tarjottiin korvaavana kolmen ja puolen tunnin päästä lähtevää IC-junaa. Ajattelin, että kävelen takaisin keskustaan syömään ja odottelemaan.

Aseman (jossa ei ollut muuta palvelua kuin seinässä oleva näyttötaulu ja lippuautomaatti, ei esim. vessaa) näyttöruudussa lukikin sitten punaisella, että junavuoro korvataan bussiyhteydellä Joensuusta Kiteelle, josta jatketaan junalla. Bussien luvattiin tulevan pian.

Asemalla oli ihmisiä satamäärin ja tilanne tuntui sekavalta. Kaikki olivat kyllä rauhallisia, melkeinpä hilpeällä tuulella, joskin hieman epätietoisia, miten matkaa jatketaan. Jostain VR loihti paikalle nopeasti viisi bussia. Minun bussini kuljettaja oli hälytetty kesken vapaapäivän ja hänellä oli shortsit jalassa, mitä hän turhaan pahoitteli.

Sitten busseja alkoi tulla ja piti nopeasti saada itsensä yhteen niistä. Busseihin nousu ei tapahtunut järjestyneesti.

Siinä hötäkässä minulta jäi yksi, tavallaan ylimäärinen kassi asema-aukion penkille. Tajusin sen vasta bussissa. Onneksi varsinaiset matkatavarat, olka- ja matkalaukku, olivat mukana. Mietin, bussimatkan ajan, miten voisin selvittää asemalle unohtuneen kassin kohtalon.

****

Juna odotti Kiteellä ja pian päästiin jatkamaan matkaa. Ensin piti kiireesti käyttää junan WC-palveluja.

Selvisi, että junan Joensuusta peruuntumisen syynä oli sähkön puuttuminen rataosuudelta. Sähköjuna ei kulje ilman sähköä.

Kello lähenteli kahta ip ja oli nälkä. Menin ravintolavaunuun ja mahduin juuri ja juuri vielä istumaan. Tilasin savulohipastan ja kylmää juotavaa. Kaikki näytti hyvältä.

Sitten juna pysähtyi taas, syynä kuulutettiin jälleen olevan sähkön loppuminen. Ajattelin, että ei hätää, kohta saan pastan. Pitkästä aikaa näin ulkona satavan rankasti. Ravintolan pitäjä ilmoittikin sitten, että ruoka viivästyy, kun ei ole sähköä. Tämä katkos ei onneksi kestänyt kauaa. Saimme ruokaa ja juna pääsi liikkeelle.

Kysyin konduktööriltä, onko asemalle jääneen kassini suhteen mitään tehtävissä. Hän soitti Joensuun asemalle, jonne seuraavan junan konnari oli tullut etuajassa. Vähän päästä kuulin, että kassi oli löytynyt ja kulkeutuisi tällä viikolla Helsinkiin.

Loma-ajasta johtuen junassa oli paljon lapsiperheitä, joiden dynamiikkaa oli mielenkiintoista matkan kestäessä seurata ja muistella omia matkoja lasten ollessa pieniä. Harvoin taidettiin tosin junalla matkustaa. Harmitti, kun matkalukemiseni olivat asemalle jääneessä kassissa.

Ravintolavaunussa kävin kaksi kertaa, ensin syömässä ja kolmen tunnin päästä kahvilla. Äänitaso vaunussa oli noussut, ja ainakin osa siellä istuvista oli molemmilla kerroilla samoja, tosin istumajärjestys näytti vähän muuttuneen. Keskusteluista kuului sen verran, että elämän ja maailman asioista haastettiin. Yksi henkilö oli nukahtanut istualleen, minkä virkailija kävi herättämässä. Jälkimmäisellä kerralla ravintolan hyllyt olivat melkein tyhjät.

Lopulta juna oli Tikkurilassa vain 1,5 tuntia myöhässä. Sieltä jatkoin lähijunalla Kivistöön ja sieltä kyydissä kotiin. Paluukotimatka Joensuu-Nurmijärvi kesti kuutisen tuntia.

****

Kaiken kaikkiaan VR toimii hyvin. Viivästyksille ei oikein voi mitään, ratoja on korjattava ja rakennettava. Junailijat ovat nykyään erinomaisia asiakaspalvelijoita, matkustajan tarpeista ja matkan tunnelmasta yritetään pitää huolta. Heidän ilmeensä on leppoisa ja hymyisä, mikä ei asiakaspalveluissa ole niin yleistä, etteikö sitä huomaisi.

Varsinkin unohtuneen kassin löytyminen tuntui hyvältä, vaikken ole varma, että sen hakeminen Helsingistä kannattaa. Mutta hyvä, että se tuli korjattua aseman pihalta.

Kommellukset vahvistavat muistijälkeä.