Vihtijärven kyläyhdistys on esittänyt kylänsä Vihtijärven siirtämistä Vihdistä Nurmijärven kuntaan. Nurmijärvi valmistelee esitykseen lausuntoa, jonka sisällöstä kunnanvaltuusto päättää 28. lokakuuta. Päätöksen asiassa tekee monivaiheisen prosessin jälkeen valtioneuvosto, jos sinne asti päädytään.

Torstaina pidettiin Nurmijärven kunnantalolla työpaja, jossa arvioitiin osakuntaliitoksen vaikutuksia. Mukana oli myös kyläyhdistyksen edustajia.

Kyläyhdistys perustelee esitystään asioimisen suuntautumisella Nurmijärvelle päin, Nurmijärven palvelujen läheisyydellä ja pitkillä etäisyyksillä Vihdin keskuksiin. Ehkä tunnetaan myös henkistä yhteyttä enemmän tähän suuntaan.

Liitoksen vaikutuksista tehdään monipuolinen selvitys ennen lausunnon antamista. Tässä vaiheessa tuntuu, että Vihtijärven liittämisellä Nurmijärveen olisi kylän asukkaidien ja kehityksen kannalta suuri merkitys. Nurmijärvelle vaikutukset olisivat vähäisempiä.

Nurmijärven luonnon monimuotoisuus kyllä lisääntyisi järvien ja metsän myötä. Ja ainahan uudet asukkaat tuovat oman panoksensa paikkakuntaan. Erityismainnan ansaitsee vireä kyläyhdistys. Kuntarajojen merkitys on kuitenkin esimerkiksi työssäkäynnin tai yksityisten palvelujen kannalta vähäinen. Vastuut toki lisääntyisivät, mm. vesilaitokselle ja koulutoimelle.

Osakuntaliitos liittäisi Vihtijärven myös osaksi Nurmijärven seurakuntaa. Kunta on pyytänytkin lausuntoa myös seurakunnalta.

Tuntuma on, että Nurmijärvellä ei ole mitään liitosta vastaan, jos vihtijärveläiset niin haluavat ja Vihtikin siihen suostuu. Vastuut vaihtuisivat Vihdiltä Nurmijärvelle – kuten verotulotkin.

Vuoden kylä 2010

Vihtijärvellä on 531 asukasta. Kylässä on koulu, kylätalo ja päiväkoti sekä seurakunnan kappeli ja hautausmaa. Kylä nimettiin vuonna 2010 sekä Vuoden uusmaalaiseksi kyläksi että valtakunnalliseksi Vuoden kyläksi. Kylä sijoittuu Vihtijärven ja Alimmaisen järven rantamille, joissa on myös monien nurmijärveläisten kesähuviloita.

Merkittävä tekijä ja suuri maanomistaja on vuonna 1836 perustettu ja 1860 nykyisille omistajille, Brummerin suvulle siirtynyt Hiiskulan kartano.

Entä kokisiko Vihti kylän muuton menetyksenä vai helpotuksena? Yleensä kai mikään kunta tai muu organisaatio ei halua luopua mistään. Historiassa muutoksia on kuitenkin tapahtunut paljon. Rajat eivät ole aina olleet samat.

Historiassa paljon kanssakäymistä

Vihdillä ja varsinkin Pohjois-Nurmijärvellä on pitkät yhteiset historialliset juuret. Vihtiin kuuluneet Nummenpää, Leppälampi ja Korpi yhdistettiin jo paljon aikaisemmin perustettuun Nurmijärven seurakuntaan vuonna 1646, jolloin nykyisen Nurmijärven alue jakaantui vielä kolmeen hallintopitäjään. Pohjois-Nurmijärvi ja Vihtijärvi kuuluivat siihen aikaan samaan hallintopitäjään. Yhdeksi hallintopitäjäksi Nurmijärvi yhdistyi vasta vuonna 1775, jolloin se sai myös oman nimismiehen.

Pitäjänhallinto, jota hoiti seurakunta, ja valtion paikallishallinto olivat sitten pitkään yhtä, 1990-luvulle asti, jolloin valtionhallinnon osalta Nurmijärveä jälleen vietiin muualle. Kunta nykyisessä merkityksessä syntyi 1860-luvulla, mutta Nurmijärven rajat pysyivät entisellään aina Kytäjän liittämiseen Hyvinkääseen vuonna 1917.

Vuorovaikutusta, kuten muuttoliikettä ja sukulaissuhteita, Nurmijärvellä ja Vihdillä on aikoinaan ollut paljon. Varsinkin Röykän, Korven ja Vihtijärven raja on ollut läpäisevä ja usein ylitetty. Vihtijärvellä oleva tanssipaikka Nummitupa lienee ollut nurmijärveläistenkin tärkein huvittelupaikka ensimmäisinä sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.

Joskus oli suuri merkitys Hankobaanalla, Hyvinkään – Hangon radalla ja sen asemilla Korvessa ja Röykässä, joiden kautta kuljetettiin paljon Hiiskulankin puutavaraa.

Kanssakäyminen Vihdin kanssa väheni sitä mukaa kun liikenneyhteyden paranivat ja molempien kuntien väki suuntasi pääkaupunkiseudulle töihin, ostoksille ja muille asioille.