Puolueiden kesken on linjaeroja, mikä näkyi Nurmijärven kunnanvaltuuston keskiviikkoisessa kokouksessa.

Aluksi toki valtuuston puheenjohtajisto ja kunnanhallitus nimettiin jatkokaudelle vaalikauden alussa vaalituloksen pohjalta sovitussa muodossa ilman äänestyksiä. Se ei ole itsestään selvää, sillä on ollut toisenlaisiakin aikoja.

Kauimmin mukana olleet muistanevat ajat, jolloin tällaiset vaalit olivat jännittäviä tapahtumia. Ryhmiä nurkattiin ja hajotettiin, hallitusta valittiin suhteellisella vaalilla. Nykyinen tapa on parempi.

****

Ensimmäisen kerran linjaeroavuudet tulivat esiin, kun päätettiin kunnan antamasta lausunnosta metropolihallinnon perustamiseen. Kunnanhallituksen äänestyksen jälkeen syntynyt esitys oli kaavailtua metropolihallintoa kohtaan nuiva. Sen kannalla valtuustossa olivat kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset.

Niiden mielestä metropolihallinnon myötä syntyisi uusi hallinnon taso, joka lisäisi kustannuksia, olisi kankea ja byrokraattinen sekä jättäisi Nurmijärven kaltaiset reuna-alueet lähes ilman päätösvaltaa. Sitä vastustavien ryhmien mielestä yhteistyötä voidaan kehittää jo nykyisen Uudenmaan liiton kautta.

Nuivuuden voi nähdä jatkona Nurmijärven jo aikaisemmin ottamalle kielteiselle kannalle Keski-Uudenmaan suurkuntaa kohtaan. Ajatellaan meidän voivan ratkaista tulevaisuuden ongelmat parhaiten itsenäisenä kuntana, jos kohta yhteistyötä naapurikuntien kanssa tehden.

Metropolihallinnon kannalla olivat sosialidemokraatit ja vihreät. Niiden mukaan metropolihallinto poistaisi lukuisan määrän alueen ongelmia eikä tulisi kovin kalliiksi. Se jätti kysymyksen, miksi tätä ajetaan vasta nyt?

Äänestyksessä metropolihallintoon varauksellisesti ja monia muutoksia toivoen suhtautuva lausunto voitti äänin 36–15.

Linjausten taustalla voi nähdä emopuolueiden kannat ja ehkä taktisiakin näkökohtia. Demarit ovat koko alueella kannattaneet metropolihallintoa, kokoomus ollut pidättyväinen, jos kohta maan hallituksessa siitä oli sovittu. Yksityiskohdista on ollut erimielisyyttä, kuten mitä tehtäviä, miten rahoitetaan, miten hallitaan…

Ehkä joku ajattelee myös puolueen asemaa mahdollisessa metropolihallinnossa. Kokoomuksen ja demarien asema ei juuri muuttuisi, mutta keskustan painoarvo koko alueen yhdistyneessä valtuustossa pienenisi Nurmijärven tilanteeseen verrattuna, vihreiden kasvaisi.

Metropolihallinto tulisi vastaamaan erityisesti MAL-asioista eli maankäytöstä (kaavoitus pääosin), asumisesta (asuntotuotannon ohjaaminen) ja liikenteestä (Helsingin seudun joukkoliikenne, HSL, johon Nurmijärvi ei nyt kuulu). Sen rinnalla on tekeillä Sote, sosiaali- ja terveyshallinnon uudistus. Nämä yhteensä veisivät suurimman osan kunnallisesta päätösvallasta. Eli jos kuntia ei voida yhdistää, yhdistetään edes niiden hoitamat asiat…

****

Toinen linjaus suoritettiin tonttikoosta äänestettäessä. Perussuomalaiset olivat tehneet aloitteen, että asemakaavatonttien kokoa suurennettaisiin joko minimi- tai keskikokoa kasvattamalla. Keskustan kannattaman esityksen mukaan toteutetut tontit ovat pienentyneet ja ovat meillä turhan pieniä – Nurmijärvellä, jossa pitäisi olla tilaa elää ja asua.

Toista mieltä olivat kokoomus, demarit ja vihreät. Niiden mielestä säätelyä ja normeja ei tule lisätä. Tonttikoon tulee määräytyä kunkin kaavoitettavan alueen lähtökohdista ja pitää olla tarjolla erikokoisia tontteja, myös pieniä. Tätä mieltä olivat myös kuntasuunnittelu- sekä asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnat. Valtuustossa aloite kaatui ääniin 31-20.

Iso tontti on kallis ja väljentää yhdyskuntarakennetta. Väljyys maksaa: on rakennettava pidempään teitä ja vesijohtoa, kuljetettava lapsia kouluun, joukkoliikennettä on vaikea järjestää ja on ajettava enemmän henkilöautoilla. Toki sillä on myös hyvät puolensa.

Tässä näkyi puolueiden periaatelinjaukset ainakin sillä tavalla, että keskusta on perinteisestä kannattanut väljempää rakennetta, demarit taajamia.