Nurmijärven kunnan strategiaa tehtiin parin päivän valtuustoseminaarissa Kanta-Hämeessä. Tavoitteena oli ISO KUVA, mutta siihenkin voidaan edetä yksityiskohtien kautta. Työ on kuin palapelin kokoamista.

Miten havaita ajan merkit ja ottaa niistä vaarin?

Tavoitteena on saada Nurmijärvelle lisää asukkaita ja yrityksiä. Strategian pitäisi linjata, miten? On oltava vetovoimaa tilanteessa, jossa kunnat kilpailevat tiukasti. Samaan aikaan Suomen väkiluku kasvaa vain hitaasti, eivätkä ihmiset muuta entiseen tapaan paikkakunnalta toiselle. Väestön kasvu on syntyvyyden ja maahanmuuton varassa.

Paljon pohditaan paikkakunnan vetovoimaa. Väestönkasvuun ja yleiseen muuttoliikkeeseen emme juuri voi vaikuttaa, mutta mikä houkuttelisi heidät tänne? Hyvät palvelut ja vaikkapa uusi lukio voisivat olla vetovoimatekijöitä.

Vähän arpomiselta tuntuu pohtia, millä tavalla ihmiset haluavat nyt asua. Paras vastaus siihen lienee monipuolisuus.

Toinen iso tavoite on edistää Nurmijärvellä jo asuvien ja tänne muuttavien hyvää elämää.

Alemman tason tavoitteisiin kuuluu digiloikka. Sähköisiä menetelmiä ja käytön opetusta on kehitettävä kaikessa kunnan toiminnassa. Samalla on varmistettava, että nettiä käyttämätönkin kuntalainen pärjää.

Usein sähköisten palvelujen käyttöön ottoa vastustetaan argumentilla, että kaikki eivät voi tai halua niitä käyttää. Se on väärä peruste kehityksen jarruttamiselle, mutta pitää huolehtia, on varajärjestelmiä.

****

Kuntastrategiaprosessiin kuului tällä kertaa laaja kuntalaisten kuuleminen. Hyvä niin, vaikka otokset eivät kovin suuria olleet.

Ympäristön siisteyden parantaminen oli kuntalaispalautteessa yleinen vaatimus. Se on vähän noloa meistä, jotka usein ulkomailla reissatessa moitimme sikäläistä epäsiisteyttä.

Nuorten mielestä Nurmijärvi on liian ”lande”, pitäisi olla enemmän ”stadi”. Heidän mielestään täällä lapsiperheet hyväksytään, mutta nuoriin suhtaudutaan nuivasti.

Yrittäjät toivovat monipuolista tonttitarjontaa, vuoropuhelua kunnan kanssa ja verkostoitumisen edistämistä. Yritysten kannalta on tietysti tärkeätä, paikkakunnan infrastruktuuri ja palvelut ovat kunnossa.

Kolmen taajaman ulkopuoliset kylät odottavat lisää asukkaita, jotta kyläkoulu säilyy.

Viestintä mainitaan usein tulevaisuuden haasteena. Tietoa kerätään ja jaetaan, mutta kaikesta ”ei haluta keskustella lehtien palstoilla”.

Kunnan viestinnän tehtävänä sanotaan olevan ”hyvän kuvan antaminen”. Mielestäni viestinnän tehtävä on kuitenkin antaa ”oikea kuva”.

Toivomuslistalla olivat myös joukkoliikenteen kehittäminen ja kevyenliikenteen väylät. Joku oli huolissaan kunnan velkaantumisestakin, vaikka se ei kovin suosittu näkökulma ole. Kunta nähdään lähes kaiken mahdollistajana tai kuntauskovaisten mielestä jopa kaiken toteuttajana.

Kulttuurista en ole juuri kuullut strategiatyössä puhuttavan, ellei sellaiseksi voi laskea nuorten toivetta, että "vähemmän Kiveä". Ja minä kun arvostan juuri kunnan kulttuurihenkeä ja diggaan Kiveäkin. Se kun erottaa meidät monesta lähikunnasta.

Kun kerätään toivomuksia, jää nykytilan hyvät puolet vähemmälle huomiolle.
Loppujen lopuksi nurmijärveläiset lienevät varsin tyytyväisiä.