Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Kunnalla on isot mahdollisuudet edistää kuntalaisten hyvinvointia, todettiin kuntaliiton seminaarissa menneellä viikolla. Se on itse asiassa yksi kunnan keskeinen tehtävä ja velvollisuus tulevaisuudessa, jos sote (sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen) toteutuu ja poistuu kunnan tehtävistä. Nurmijärvi on valmistautunut siihen mm. perustamalla hyvinvointilautakunnan viime vuonna.

Hyvinvointityö ei ole turhaa, sillä seminaarissa todettiin sekin, että "hyvinvointiin satsaaminen maksaa aina itsensä takaisin".

Hyvinvoinnin edistäminen ei tapahdu yksin kuntaorganisaation toimesta, vaan yhteistyössä kuntalaisten ja muiden yhteisöjen (= yhdistykset, yritykset, oppilaitokset, seurakunta…) kanssa. Tavoitteena on yhteistyöpooli. On hyvä ottaa itse tykönään kantaa myös siihen, mikä on kunkin omavastuuosuus hyvin voimisessa.

Hyvinvointi on lavea ja yksilöllinen olotila. Se sisältänee terveyttä ja itsensä kehittämistä, liikuntaa, kulttuuria, sivistystä, ympäristöä ja hyviä ystäviä. Tietysti toimeentulo on tärkeä osa hyvinvoinnin perustaa. Sen vuoksi kunnan on huolehdittava elinkeinojenkin edellytyksistä.

Asukkaiden kuuleminen ja osallisuus ovat yksi vahvistuva teema. Sen on noustava uudelle tasolle, myös digitaalisuutta hyväksi käyttäen. Näitä ja viestintäähän Nurmijärvelläkin on painotettu, joten sikäli oikealla tiellä ollaan.

Yhä enemmän pitää kiinnittää huomioon yhteistyöhön kuntaorganisaation ulkopuolisten tahojen ja vapaaehtoisten kuntalaisten kanssa. Se ei voi olla vain niiden panoksen "imurointia" kunnan tehtävien hoitoon, vaan oikeaa yhteistyötä.

Hyvinvoinnin edistämisen on läpäistävä kuntaorganisaatio ja paikkakunta kokonaisuudessaan. Lähtökohtana on ihmislähtöisyys ja toinen toisemme palveleminen.

Joitakin jännitteitä tulee kunnan ja maakunnan välillä olemaan: 1) Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkko on osa hyvin- tai pahoinvointia. Siitä ei päätä kunta, vaan maakunta.
2) Jos kunta onnistuu hyvinvointityössään hyvin, eurohyödyn korjaa maakunta säästyvissä sote-menoissaan, jos kunta epäonnistuu tai hoitaa huonosti tehtävänsä, maakunnan sote-menot kasvavat.

Kunnalla ja maakunnalla on siis tiivis kohtalonyhteys. Äänivalta tulee kuitenkin olemaan käytännössä maakunnalla.

Strategian jalkauttaminen ja toteuttaminen on yksi kaikkien strategien ikuisuuskysymyksistä. Miten se saatetaan käytäntöön, miten sitä noudatetaan eli kuinka siihen sitoudutaan, ja kuinka sitä tarvittaessa muutetaan?

Jos strategiassa on sopiva määrä kärkihankkeita, niitä voidaan oikeasti toteuttaa. Jos niitä halutaan toteuttaa, on niihin myös siirrettävä voimavaroja ja niihin yhdessä pyrittävä. Näin ne voivat myös toteutua.

Joskus hyviä tavoitteita on niin paljon, että mikään ei etene toivotussa määrin. Yhteistyökin voi välillä tökkiä. Pullonkauloihin pitää kiinnittää erityistä huomiota.

”Reiluutta, ripeyttä ja rohkeutta” sanoi Riihimäen kaupunginjohtaja olevan heidän ohjenuoranaan. Siellä muuten robotiikka ja nuorten teatteri kulkevat nuorten kanssa koko koulupolun.

Tapauskertomuksia ja alustuksia kuunneltuani totesin, että kunnat ovat kovin erilaisissa tilanteissa, mutta Nurmijärvi on uudella strategiallaan menossa hyvään suuntaan.  Olemme enemmän kuin ilmiö.