Yle on päättänyt lopettaa ajankohtaisohjelman Ajankohtainen Kakkonen ja korvata se teemailloilla, joissa eri mieltä olevat ihmiset kertovat mielipiteitään jostain aiheesta toistensa päälle ja ohi puhuen. Studioon kootaan mahdollisimman eri mieltä olevia henkilöitä ja annetaan heidän puhua vapaasti. Mitä sekavampi soppa on, sen paremmin onnistunut ilta. Tunnettuja esimerkkejä näistä ovat homo- ja Venäjä –illat.

Yhtenä Ylen perusteluna on teemailtojen saama ”pöhinä” sosiaalisessa mediassa. Päätös on oire yleisemmästä ilmiöstä: tietoa ei enää arvosteta.

Sosiaalinen media (some) on monella tavalla merkittävä, hyödyllinen ja kannatettava ilmiö. Se ei ole vain media, vaan ihmisten tapa elää ja olla vuoripuhelussa toistensa kanssa. Sen koko merkitystä ja vaikutusta ei vielä tiedetä, mutta se on muutostekijä.

Häviäjänä eivät kuitenkaan saisi olla tieto tai uutisten taustoitus, ymmärrys siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja miksi.

Somessa on paljon hyvää debattia, jopa dialogia, mutta paljon myös pinnallisia väitteitä ilman tietoa tai laajempaa ymmärrystä.

Ilmiö ei koske vain somea, vaan laajemmin mediaa. Uutiset supistetaan minimiin, esim. Nelosen uutiset, lehdistö supistuu monin tavoin, toimittajat väistyvät ”sisällön tuottajien” edestä, sähköinen media samankaltaistuu ja viihteellistyy .

Ei tämä tietenkään ole vain median ja välineiden syy, vaan oire kuluttajakäyttäytymisestä. Sitä tarjotaan, mikä myy ja mistä maksetaan.

Kuitenkin voimme nähdä, miten oikean tiedon saaminen on yhä vaikeampaa ja samalla tärkeämpää. Ikään kuin kierros olisi umpeutunut ja tultu takaisin vuosikymmenten takaiseen tilanteeseen? Ajatellaan vaikkapa Syyrian ja Ukrainan tapahtumia, kuinka vähän on varmaa tietoa, ja kuinka paljon ihmisten käsityksiin yritetään vaikuttaa.

Monet valtiot, miksei muutkin yhteisöt, luottavat mahdollisuuteen luoda heille mieleinen viestintätodellisuus. Some tarjoaa siihen uusia mahdollisuuksia, jos kohta hallitsemattomuus tekee siitä hankalan.  Veden virtausta yritetään ohjata, mutta se ei välttämättä ja aina onnistu.

Viestintä- ja vaikuttamisfirmat menestyvät, mistä kertoo niiden kohurekrytoinnit politiikasta ja valtion virkakoneistosta.

Tuntuu, että olemme menossa takapakkia. Oikean tiedon saamisen vaikeus on paljon suurempi ongelma kuin oikeus julkaista jokin pilakuva. Globalisaatio ja tiedon määrän kasvu edellyttäisivät yhä syvällisempää tiedon arviointia ja kokonaiskuvan hahmottamista.

Oikean tiedon puute johtaa monenlaisiin vääristymiin, epäoikeudenmukaisuuksiin, jopa sotiin. Joskus on sanottu, että tieto on valtaa. Toivottavasti väärä tieto ei ole sitä.

Toiveet on asetettava koulujen mediakasvatukseen?