Berliiniin muurin tehtävänä oli estää itä-saksalaisia pakenemasta länteen. Ratkaisuksi keksittiin muuri.

Kun vuonna 1961 pikavauhtia rakennettu Berliiniin muuri vuonna 1989 purettiin, varmaan moni ajatteli, että nyt vapauden aika koitti. Pois muurit ja raja-aidat. Tunnetta vahvisti jo vuosia jatkunut liennytys ja Neuvostoliiton hajoaminen Venäjäksi ja entisiksi Itä-Euroopan maiksi. Vapaasta liikkuvuudesta tuli ajan henki.

Silloin 1990-luvulla ei tiedetty, tuskin osattiin edes ennustaa, mitä 2000-luvulla tuli tapahtumaan.

****

Historian ehkä tunnetuin rajarakennelma on Kiinan muuri, joka nykyään on vain turistikohde. Sitä rakennettiin suojaksi pohjoisesta tulevaa uhkaa vastaan vuoisina 200 eaa. – 1600. Pian se menetti sotilaallisen tarkoituksensa, kun Kiina laajeni muurin toiselle puolella.

Rooman keisarikunta lienee maailman historian mahtavin valtakunta. Sekin joutui rakentamaan muureja, ainakin Hadrianuksen muurin Britanniaan.

Rooman valtakunta oli niin suuri, että sitä ei voinut ympyröidä muurilla. Sen sijaan rakennettiin teitä (”kaikki tiet vievät Roomaan” ja Roomasta), joita pitkin voitiin siirtää nopean toiminnan joukkoja vuorollaan aina sinne, mistä joku uhkasi Pax Romanaa.

Lopulta Roomaa uhkasivat antiikin ja Rooman ajan lopulla kansainvaellukset, mm. germaanit. Kansainvaellukset kuvataan ainakin kouluhistoriassa yhtaikaisena, nopeana tapahtumana. Todellisuudessa ne kestivät kuitenkin sata vuotta 300–400-luvuilla, eli ne tapahtuivat kuitenkin vähitellen ja ehkä osin huomaamatta, vaivihkaa.

Tapahtumaketjua eivät pystyneet estämään sen paremmin muurit kuin nopean toiminnan joukotkaan. Rooma valtakunta hajosi osiin, joista aikaa myöten ja eräiden välivaiheiden jälkeen syntyi kymmeniä nykyisiä valtioita. Rooman tuhoon oli toki myös sisäisiä syitä. Oma juttunsa on se, miten EU onnistuu yhdistämään näitä kansallisvaltioita.

****

Nyt eletään muurien renessanssia. Ehkä sen aloitti Donald Trump muurillaan. Nyt muureja rakennetaan ympäri Eurooppaan ja piskuinen Suomikin pohtii raja-aidan rakentamista itärajalleen.

Raja-aidoilla pyritään estämään pakolaisten ja siirtolaisten ”kansaiinvaellus” Eurooppaan tai sen valtioihin. Myös EU on kehitellyt nopean toiminnan joukkoja. Ehkä niiden taustalla on tarve käyttää voimaa EU:n rajoilla ulkopuolelta tulevaa vaellusta vastaan. Suomellakin on nopeasti liikuteltavia joukkoja rajalle lähetettäväksi.

Nyt muuttoliikettä aiheuttavat paikalliset sodat ja muut kriisit. Suuressa kuvassa odotetaan ilmastomuutoksen edelleen lisäävän kansainvaelluksia pohjoiseen.

Kyetäänkö Euroopan korkean elintason ”lintukoto” suojaamaan Rooman kohtalolta?

Ehkä ihmisvirtoja kyetään hidastamaan tai jopa tilapäisesti sulkemaan niiden reitit. Pidemmälle katsoen ratkaisu voi olla vain jokin globaali ratkaisu. Myös Eurooppaa heikentävät Rooman tapaan sisäiset tekijät eli keskinäiset erimielisyydet.

Kannattaa ottaa sekin huomioon, että Euroopan elintaso ja hyvinvointi ovat riippuvaisia maailmanlaajuisesta vuorovaikutuksesta ja yhteistoiminnasta. Ei Eurooppa eikä Suomikaan voi eristäytyä ellemme halua tulla ”pohjoiskoreaksi”.