Menestyvänä metropolialueen osana ja maan ykköslentokentän naapurissa Nurmijärvi ei voi – eikä sen kannata edes yrittää - eristäytyä maailmasta. Vaikka meidän on täällä hyvä olla keskenämme, myös kansainvälisyys on yhä enemmän osa elämäämme.

Haluja eristäytymiseen ja itsekseen olemiseen on Nurmijärvellä ollut. Jo kirjailija Aleksis Kivi paini 1800-luvulla kysymyksen kanssa. Hän kirjoitti lintukodosta kaukana kavalasta maailmasta, jolla taisi tosin tarkoittaa enemmän sopukkaa sisällämme kuin fyysistä paikkaa.

Hän kirjoitti Nummisuutarin Eskosta ja Seitsemästä veljeksestä, kertomukset vuorovaikutuksen ongelmista ympäröivän maailman kanssa. Esko ja Veljekset päätyivät lopulta sopuisaan dialogiin yhteisön kanssa, vaikka heidän epäilyksensä aluksi olivat melkoiset. Veljekset eivät jääneet Impivaaraansa.

****

Nurmijärven kunnanvaltuusto vahvisti keväällä kotouttamisohjelman, jolla tänne ulkomailta tulevia uusia nurmijärveläisiä autetaan kotoutumaan uuteen kotikuntaansa.

Kuumaksi perunaksi on osoittautunut kiintiöpakolaisten vastaanottaminen. Ensimmäisen kerran se torjuttiin 1990-luvun alkupuolella. Perusteena oli silloin, että vaikka meillä ei ole mitään pakolaisia vastaan, meidän on ensin laitettava omat asiat kuntoon.

Nurmijärvi sai maineen kuntana, joka ei ota vastaan pakolaisia.

Nyt tuon päätöksen pyörtämistä on valmisteltu valtuustoaloitteen pohjalta pari, kolme vuotta. Päätöstä on siirretty eteenpäin kuin käsiä polttavaa kuumaa perunaa. On haettu apua naapurikunnista, on pyydetty lisäselvityksiä tai lausuntoja ja viimeksi siirrettiin päätöksen tekeminen puolella vuodella eteenpäin ensi vuoden talousarviokäsittelyn yhteyteen. Eihän meillä mikään kiire olekaan, mutta leireillä olevilla pakolaisilla saattaisi olla.

****

Maanantai-iltana oli valtuutetuille tiedotustilaisuus, jossa Ely-keskuksen (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus = osa valtiovallan paikallishallintoa) edustaja Husein Muhammed kertoi valtion antamasta tuesta ja pakolaisia vastaan ottaneiden kuntien kokemuksista. Hän mm. viittasi tutkimukseen, jonka mukaan pakolaisista on kansantaloudelle enemmän hyötyjä kuin kuluja.

Toinen alustaja Sipoon kunnan maahanmuuttajakoordinaattori Saana Hansen kertoi, miten heillä on pakolaisten vastaanottoon valmistauduttu ja suhtauduttu: myönteisesti ja yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Uudet sipoolaiset nähdään voimavarana ja heidät otetaan innostuneesti vastaan.

Kyse ei lopulta ole rahasta, varsinkaan kun valtio vastaa pääosasta kustannuksia. Valtio on aktiivinen, koska Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut ottamaan pakolaisia. Se koetaan myös inhimillisenä velvollisuutenamme.

On hyvä palauttaa mieleen nykyisen hyvinvoinnin keskellä, miten itse olemme saaneet hädässä apua. Esimerkkinä tästä Ruotsiin lähetetyt sotalapset ja saatu talousapu eri aikoina tai muuttoliike Amerikkaan ja Ruotsiin, toki parempaa elämää hakemaan, mutta joskus myös vainoa pakoon.

Tärkein syy ottaa pakolaisia on tietysti näiden ihmisten hädänalainen tilanne, mutta on myös muita perusteluja. Pakolaiset ja muut maahanmuuttajat sekä heidän hyvä kotouttamisensa parantavat kunnan ja koko paikkakunnan kansainvälisiä valmiuksia globalisoituvassa maailmassa.

Uudet kuntalaiset antavat aikanaan myös oman panoksensa yhteiskunnan rakentamiseen, tästä todistivat sekä Husein että Saana. Tuskin pakolaisten keskuudessa luusereita on sen enempää kuin kantaväestössäkään, kun kotouttaminen hoidetaan hyvin.

****

En tiedä, ovatko meidän asiat vieläkään täysin kunnossa, haasteita riittää, mutta asemamme on kyllä monin verroin parempi kuin pakolaisten. Meillä on varaa ottaa heidät vastaan.

Onnetonta olisi nyt järjestää asiasta kuntalaisäänestys, ensimmäisen kerran kuntamme historiassa. Ensinnäkään kysymys ei ole kooltaan tai laadultaan kansanäänestykseen sopiva, se oli valtuutetuilta vastuun pakoilua.

Toiseksi tunteisiin vetoava kampanjointi herättäisi kärkevän vastakkainasettelun, jossa tuloksesta riippumatta pakolaisten ottaminen olisi vaikeata. Se saattaisi muuttaa Nurmijärveä tavalla, jota emme toivo.

Mieluummin valmistaudutaan yhteistuumin ottamaan hädässä olevia ihmisiä keskuuteemme ja pitämään heistä hyvää huolta.

ps. Tuntui, että kohtalo puuttui peliin maanantaisessa infotilaisuudessa, kun palohälyttimet pärähtivät soimaan kesken kaiken, toki aihettomasti. Koko joukko siirtyi kunnantalon pihamaalle jatkamaan tilaisuutta. Saimme pienen häivähdyksen siitä, miten turvallisuus voi yllättäen järkkyä.