Presidentti Sauli Niinistö piti jälleen hyvän uudenvuoden puheen. Arvio hyvä johtuu ainakin osaksi siitä, että olin samaa mieltä hänen kanssaan lähes koko puheesta. Ja ovathan sitä muutkin kehuneet.

Hän piti puheen ulkoisesti rennommissa merkeissä: presidentti istui vinosti työpöytään nähden, vähän takakenossa, puvuntakki auki… Vaikutti hyvältä. Lopuksi tuli Jumalan siunauksen toivotus.

Muutama ajatus presidentiltä:

”Olemme oppineet vihaamaan toisiamme” (sitaatti Brexit-Lontoosta, mutta sopinee meillekin).

”Vihakulttuuri ei kauas kanna”, totesi presidentti.

”Jakolinjat syventyneet eri mieltä olevien välillä. Se oli huono merkki. Vihapuheesta olisi päästävä pois. Eri mieltä voidaan olla, mutta se on eri asia kuin toista mieltä olevan vihaaminen. Kysymys on yhteiskuntarauhasta ja turvallisuudestamme.”

”Vihapuheessa ei ole kyse sananvapaudesta.” ”Kyse on myös yhteiskuntarauhasta ja yksilöiden turvallisuudesta.”

”Eu-jäsenyytemme täyttää 25 vuotta. Se on ollut etujemme mukaista.”

Ja ilmastomuutosta on vastustettava tosissaan. Presidentti muistutti, että hyvää on puolustettava. Sillä hän perusteli mm. terrorismin torjuntaa.

On lohdullista, että yhteiskunnan huipulla ajatellaan näin tolkullisesti. Julkista keskustelua seuratessa painottuvat toisenlaiset äänenpainot.

****

Sillanrakentajia tarvitaan. ”Vuosikymmenen vaihtuminen on symbolinen merkkipaalu, jonka toivoisi konkretisoituvan myös uuden sopuisamman ajan aluksi. Sillanräjäyttäjien sijasta nyt on huutava tarve sillanrakentajille.”

  • Ilta-Sanomien päätoimittaja Johanna Lahti lehden uudenvuoden numeron pääkirjoituksessa.

****

Sivistys on syvää ymmärrystä. ”Sivistys ei ole nippelitietoa tai koneoppimista, vaan syvää ymmärrystä ihmisen arvosta ja siitä, että meidän tulee huolehtia toisistamme.”

”Yhä selkeämmin näyttäisi olevan niin, että arvot ratkaisevat. Kun yhteiskunta moniarvoistuu ja erilaiset näkemykset taistelevat huomiosta, sitä tärkeämpää on, että ne arvot joihin uskomme, tulevat myös näkyviin.”
"On huolehdittava, että ”opetuksen ja sivistyksen arvo säilyy”.

  • Viestintäjohtaja Hanna Ottman Opettaja-lehden pääkirjoituksessa 20.12.2019.

****

Suomen kieli. ”Ensimmäinen opetussuunnitelma, joka sisälsi suomen kielen oppitunteja, ilmestyi 1843.  Aluksi suomea opetettiin pojille yläalkeiskoulussa ja lukiossa kaksi tuntia viikossa. Tytöille suomi tuli valinnaiseksi aineeksi 1850-luvulla.” Professori Katri Karasma artikkelissa, jonka taustalla olivat Pisa-tutkimuksen lukutaidon osalta laskeneet luvut.

Armo ja lohtu. Micaela Morero Opettaja-lehden kolumnissa: ”Meille lausui lohdun sanoja jo vuosituhannen alussa piispa Eero Huovinen: ’Joulupukkia pitää mielistellä, mutta Jumalan kanssa selviää tällaisenaan’.”