Nurmijärven vanha ja uusi, kesäkuussa aloittava kunnanvaltuusto pitivät tänään 4.5 tunnin seminaarin, jolla aloitettiin kuntastrategian päivittäminen. Saatiin iso paketti tietoa ja käytiin hyviä keskusteluja.

Kunnanjohtaja Kimmo Behm oli kuvasi tätä saattaen vaihtamiseksi – kuten joissakin rautatievaunuissa lukee – ja yhtä oikeassa oli kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä korostaessaan uuden valtuustokauden olevan mahdollisuuden uuteen alkuun.

Aivan puhtaalta pöydältä uudet valtuutetut eivät pääse aloittamaan, vaan saavat myös perintiöä ja myös jatkuvuudessa on hyvät puoensa.

Valtuuston tehtävän jättävä puheenjohtaja Petri Kalmi tiesi sen, minkä konsultti Jarmo Asikainenkin vahvisti, että riitaisan valtuuston toimintakulttuuri periytyy uudellekin valtuustolle ja vastaavasti hyvän yhteistyön kulttuuri periytyy sekin seuraajille. Nurmijärvellä on ehdottomasti vallinnut jälkimmäinen vaihtoehto, hyvä yhteistyön kulttuuri.

Keskustelun pohjaksi esiteltiin nettikyselyä kunnan hallintotavasta ja strategiasta. Kyselyyn vastasi 158 työntekijää eli 6.8 prosenttia työntekijöistä ja 184 kuntalaista edustajaa. Kysely antoi kiinnostavia tuloksia, mutta vastaajamäärät osoittavat, että netti- tai somekysely ei oikein voi korvata demokraattista päätöksentekoa.

Konsultti kertoi esimerkin taloyhtiön vesivahingosta, josta aikansa keskusteltiin facebookissa kunnes joku huomasi, että pitää myös tehdä jotain vian korjaamiseksi. Pelkkä somekeskustelu ei korvaa tekemistä.

Yksi tulos oli, että kuntastrategian kielen tulisi olla helpommin ymmärrettävää, ”niin että sen ymmärtää sekä humanisti että insinööri”. Parantamisen varaa todettiin olevan myös strategiaan sitoutumisessa.

Kuntalaisten toiveissa oli mm. asuinalueiden viihtyisyyden parantaminen, joukkoliikenteen kehittäminen ja luottamushenkilöiden luopuminen kyläpolitikoinnista. Jälkimmäisen toiveen saattaisi kohdistaa myös kuntalaisiin ja äänestäjiin.

Työryhmissä (sekaryhmiä, joissa oli uusia ja vanhoja valtuutettuja) käytiin läpi Nurmijärven kuntastrategiaa varten kunnan mahdollisuuksia ja haasteita (= myös vahvuuksia ja uhkia). Paljon hyvää tuli esiin ja tutustuttiin toisiimme, ryhmäydyttiin.

Nurmijärven työpaikkaomavaraisuus jää alle tavoitteiden mutta on minusta kuitenkin yllättävän hyvä, 63 prosenttia. Valtakunnallisestikin alhainen on Nurmijärven työttömyysaste, 6.8 prosenttia, kun se koko maassa on 12.1.

Todettiin myös, että muutamat tämän hetken mahdollisuudet ja vahvuudet voivat kääntyä nopeastikin haasteiksi kuten ikärakenne. Asutuksen hajanaisuus voi olla molempia, haaste ja mahdollisuus. Sijainti muistetaan aina todeta Nurmijärven isoksi vahvuudeksi.

Eräs oma havainto: uudet valtuutetut ja nuoret ovat ehdottomasti suuri mahdollisuus Nurmijärvelle ja sen uudelle valtuustokaudelle (tehdä asioita paremmin). Hyvä juttu oli sekin, että yhden ryhmän tuotos kuunneltiin seisaaltaan.

Konsultti Jarmo Asikainen muistutti vielä, että poliittisten ryhmien keskeinen sekä luottamushenkilöiden ja työntekijöiden välinen hyvä yhteistyö ja vuorovaikutus edistävät kunnan menestymistä. Riitaisissa kunnissa käy päinvastoin.

Vanhalla valtuustolla on vielä kokous, toukokuun viimeisenä päivänä.
-------------------

ps. tämän blogin nimi 'Fundeerausta' tuo mieleen juuri edesmenneen presidentti Koiviston tavan pohtia asioita. Fundeerauksen valitsin kuitenkin aikoinaan tämän blogin nimeksi, koska se on vanha nurmijärveläinen sanonta. Isäni käytti jonkun verran Nurmijärven murretta ja hänellä oli tapana sanoa jonkin ongelman tullessa vastaan, että "tätä täytyy vähän fundeerata". Kannattaa ensin fundeerata ja sitten tehdä.