Nurmijärvi on ilmiö –bussit tekevät Nurmijärven tunnetuksi pääkaupunkiseudulle ja muistuttavat nurmijärveläisiä kotikuntansa hyvistä puolista. Ilmiö rakentaa yhteishenkeä, näin ainakin toivotaan. Oli minulle iloinen yllätys nähdä ensimmäisen kerran ilmiöbussi Mannerheimintiellä Helsingissä joskus viime vuonna.

Ilmiö on esimerkki siitä, miten miinusmerkki voidaan kääntää plussaksi. Hesarin johdolla aikoinaan ilkuttiin Nurmijärvi-ilmiölle, jolla tarkoitettiin pitkiä työmatkoja, huonoja palveluja ja kaikkea muuta huonoa vastakohtana ihanalle stadilaisuudelle. Tuota Nj-ilmiötä pidettiin ympäristön ja ilmastomuutoksenkin kannalta vahingollisena.

Kritiikki syntyi sen jälkeen, kun silloinen pääministeri Matti Vanhanen oli käyttänyt Nurmijärveä esimerkkinä hyvästä, luonnonläheisestä ja pientalovaltaisesta asumismuodosta, johon nurmijärveläiset olivat mieltyneet.

Lintukodosta kirjoitti aikoinaan jo Aleksis Kivikin. Hän tosin saattoi tarkoittaa muutakin kuin fyysistä paikkaa.

Jokainen meistä nurmijärveläisistä voi sitten tykönään pohtia, vastaako ilmiö todellisuutta ja onko se myönteinen vai kielteinen. Asummeko Lintukodossa?

Lintukoto-mielikuvaa tukee jonkinasteinen halumme eristäytyä tai olla itsellisiä.

Minusta ilmiö on ehdottomasti plus-merkkinen. Tuota käsitystä tukevat myös monet imagotutkimukset ja palveluvertailut, samoin nurmijärveläisten hyvinvoinnin mittarit. Toki aina on ongelmia, jotka on ratkaistava, ja parannettavaa, jonka hyväksi on tehtävä työtä.
 

Hyvälle maineelle on oltava katetta

Joskus kuvitellaan, että brändin voi rakentaa mainostamalla ja tiedottamalla. Se ei kuitenkaan riitä. Maine perustuu todellisuuteen. Hyvä maine ja brändi syntyvät ihmisten (asiakas, kuntalainen + muut) myönteisistä kokemuksista. Hyvälle maineelle on oltava katetta.

"Imago syntyy kohtaamisissa, ei mainoksissa. Ihmiset on kunnan voimavara.  Brändi syntyy toiminnasta ja luontaisista vahvuuksista. Kaiken toiminnan pitää tukea brändiä, jotta se on uskottava. Brändi juurtuu hitaasti.” Jari Seppälä Kuntaliitosta listaa Kuntalehdessä 6/2017

Kuntalehden mukaan puolet kunnista on määritellyt itselleen tavoitemielikuvan ja neljännes suunnittelee sitä. Suurimmalla osalla on yhteinen visuaalinen ilme. Nuo ovat brändin rakennuspuita.

Brändi on tärkeä osa kunnan vetovoimaa. ”Luomalla positiivinen kuntakehitys niin asumiseen, kauppaan, työpaikka-alueisiin, kuin palveluihinkin lisätään kunnan vetovoimaisuutta yrityksiä ja tulevia kuntalaisia ajatellen”, on Nurmijärven kunnan suunnittelupäällikkö Juha Oksanen todennut opinnäytetyössään Turun ammattikorkeakoulussa vuonna 2015.

”Brändi tarkoittaa tavaramerkin (voi ajatella koskevan myös kuntaa) ympärille muodostunutta positiivista mainetta. Brändin arvo muodostuu nimen tai logon tunnettuudesta, asiakkaiden merkkiuskollisuudesta, brändin mukanaan tuomasta laadun tunteesta ja brändiin liitetyistä mielikuvista.  (Suomen mediaopas 2015).