Urho Kekkosen (1900 – 1986) presidenttiaikana 1956 – 1981 hänen virka-asunnostaan tuli käsite: ”Mitä sanoo Tamminiemi?” ”Tamminiemestä tuli viesti, että…” ”Tamminiemessä sovittiin, että…” ”Tamminiemi” … ”Tamminiemi”… jne

Oli mielenkiintoista, jopa sykähdyttävää käydä paikassa, josta niin paljon olen lukenut, ja jota nähnyt aikoinaan television uutisissa – siitä lähtien kun aloin päivän politiikkaa seuraamaan.

Ahaa -elämyksiä: täälläkö he neuvottelivat, tuossako Urkki istui ja kirjoitti myllykirjeitään, tuolla on Tamminiemen sauna.

Ulkorappusilla haastateltiin johtavia politiikkoja vuosikymmenten ajan. Tulee mieleen myös valokuva, jossa turvamiehet taluttavat väsynyttä ja jo sairasta presidenttiä Tamminiemen puistossa.

Tamminiemi on kauniilla paikalla Suomenlahden lahden rannassa, vastapäätä Kalastajatorppaa ja tuolla näkyy Nesteen torni, yksi vuorineuvosten ajan muistomerkeistä.

Uusklassista tyyliä edustava rakennus on rakennettu 1900-luvun alussa. Mesenaatti Amos Andersson luovutti sen vuonna 1940 tasavallan presidenttien käyttöön. Sitä käyttivät ennen Kekkosta lähinnä Ryti ja Mannerheim, Paasikiva asui Linnassa. Ahtisaaresta alkaen presidentit ovat asuneet Mäntyniemessä.

Yläkerrassa ovat yksityiset tilat, alakerta oli edustuskäytössä. Ikkunoista näkyy upea merimaisema. Sisustuksessa on tyylihuonekaluja, mutta myös suomalaista muotoilua kuten Aarniota ja Kukkapuroa, arvotaidetta kuten Säreistöniemeä, Wirkkalaa, Sarpanevaa, Renvallia, Pullista ja Junnoa sekä lahjoituksena ulkomailta saatuja taide-esineitä. Fidel Castron tuliainen sikarilaatikko on yhä paikallaan. Kalustus on pääosiin 1070-luvulla hankittua.

Työhuoneen erikoisuus on puhelinkone, josta sai yhteyden tärkeisiin paikkoihin, kuten Linnassa työskennelleeseen sihteeriin. Kirjoituskonetta ei pöydällä ole, Urkki kirjoitti käsin paperille.

Aamiainen nautittiin yläkerrassa, hovimestari tarjoili lounaan ja päivällisen alakerrassa.

Opas kertoo mielenkiintoisia tarinoita elämästä Tamminiemessä. Alakerran salissa otettiin vastaan diplomaatteja ja vaihdettiin hallituksia. Kekkonen järjesti nuorille poliitikoille ”lastenkutsuja”, joilla laulettiin työväenlauluja. UKK:han halusi vanhemmalla iällään profiloitua mielellään radikaaliksi ja nuoreksi. Työväenlauluja hän saattoi tosin tasapainottaa toisen suunnan lauluilla. Saunaseura oli oma lukunsa.

Tamminiemen elämään kuuluivat myös Kekkosten pojat Matti ja Taneli ja lastenlapset. Puoliso Sylvin kuolema vuonna 1974 vaikutti syvästi ja muutti elämänmenoa.

Oma vaikutelmani Tamminiemestä: yllättävän pienet ja vaatimattomat puitteet, makuuhuoneet olivat suorastaan karut. Tyyli oli osin ajatonta, osin aikaansa sidottua 70-lukua. Rakennus 1800–1900 –lukujen vaihteen uusklassista tyyliä. Kaukana ovat maailmalla nähdyt valtiaiden loistopalatsit.

Urho Kekkosen kuolemasta tuli tänä vuonna 30 vuotta ja hänen uransa huipputapauksesta Etykistä on jo 40 vuotta. Nuori polvi ei taida häntä juuri tuntea. Kekkosen ajan tapahtumia analysoivat nyt tutkijat, mutta jotain populääriäkin nousee yhä uudelleen esille, kuten toimittaja Maarit Tyrkön ja Raija Orasen kirjat.

Mielenkiintoinen vierailu, suosittelen.