Nykyisen kunnanvaltuuston kolmanneksi viimeisessä kokouksessa elettiin jo lopun alkua. Tunnelma alkaa olla leppoisa, otetaan valokuvia ja muistellaan menneitä.

Ollaan jo yliajalla, sillä vaalikauden piti päättyä vuodenvaihteessa, mutta vaalien ajankohdan siirtämisen vuoksi vanha valtuusto sai vajaan puolen vuoden lisäajan.

Aluksi muistettiin kolmea pitkäaikaista kunnan työntekijää ansiomerkeillä: rehtori Jari Anttila, opetuspäällikkö Kati Luostarinen ja kunnansihteeri Anne Pölönen saivat ansaitut prenikat ja kukat sekä 70 vuotta täyttänyt useissa luottamistehtävissä palvellut valtuutettu Markku Schildt isot onnittelut taulun ja kukkien kera. Juhlakakkuakin oli tarjolla.

Ennakkoäänestys uusien luottamushenkilöiden valitsemiseksi alkaa ylihuomenna 29. maaliskuuta. Tämä oli viimeinen valtuuston kokous ennen vaaleja, minkä saattoi kuulla muutamissa puheenvuoroissa ja aloitteiden määrässä.

Kunnanjohtaja Kimmo Behm odottaa jo Nurmijärven virkauransa viidettä valtuustoa – ja ehkä sen aikana koittavia eläkevuosia ja uusia Kalevan kierroksia.

****

Valtuuston asialistalla oli isoja asioita, mutta ne eivät enää sähköistäneet ilmapiiriä, oltiin ikään kuin loppuliu’ussa.

Kaksi tärkeätä kaavaa vahvistettiin: Klaukkalan ohikulkutien aiheuttamat kaavalliset muutokset Haikalan pohjoispuolella ja Sääksin rantakaava.

Valtakunnan politiikka hipaisi nurmijärveläistä kunnalliselämää Soten valinnanvapauslaista annetun lausunnon kohdalla. Oppositio lyttäsi, hallituspuolueiden edustajat näkivät hyviä puolia.

Sirkka Rousu sd ei lähes puolen tunnin puheenvuorossaan nähnyt sotessa tai valinnanvapauslaissa juuri hyviä puolia.

Matti Vanhanen kesk kertoi lähes kaikkien puolueiden olleen eri hallituksissa valmistelemassa sotea ja nyt ollaan jo lähellä toteutumista. Sen tarve nähtiin jo 12 vuotta sitten muun muassa ikärakenteen muutoksen aiheuttamana. Hän sanoi kyseessä olevan tämä sukupolven suurimman uudistuksen, joten ei ihme, että synnytyskipuja on.

Outi Mäkelä kok näki valinnanvapauden Nurmijärven kannalta mahdollisuutena, joka oikeasti monipuolistaa valinnanmahdollisuuksia. Ongelmana on päätösvallan etääntyminen paikallistasolta. Sen vuoksi hän piti tärkeänä, että Uusimaa jaetaan maakuntavaaleissa 2-4 vaalipiiriin. Esitys on tällä hetkellä, että Uusimaa olisi yksi vaalipiiri.

Toinen suuri yli-kunnallinen asia oli Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) puiteohjelma. Se kirvoitti muutaman puheenvuoron, mutta ei enää sekään synnyttänyt juuri intohimoa.

Juha Peltonen sd harmitteli vuokra-asuntojen vähäistä rakentamista ja puhui tietysti Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymään (HSL) liittymisen puolesta. Hän kysyi, ”haluammeko olla osa Helsingin seutua vai ei?” Kyse ei siis ole vain joukkoliikenteen järjestämisestä, vaan myös identiteetistä: olemmeko stadilaisia vai emme.

Outi Mäkelä esitti liikennesuunnittelun siirtämistä HSL:ltä maakuntahallinnolle ja Arto Hägg muistutti MAL-sopimuksen tuoneen Nurmijärvelle valtion lupauksen Klaukkalan ohikulkutien rakentamisesta.


****

Suuri ilonaihe oli kunnan viime vuoden tilinpäätös, jossa talousarvion lähes viiden miljoonan euron tappio vaihtui samansuuruiseksi ylijäämäksi, siis kymmenen miljoonan käppi. Onneksi näin päin, mutta iso se on.
Kunnanjohtaja perusteli sen syntyä menojen alittumisella ja tulojen ylttymisellä. Kaikki toimialat alittivat budjettinsa ja sekä tulovero että valtionosuudet ylittyivät.
Oma hankaluutensa talouden suunnittelulle näin suuret heittelyt tuovat. Jos menot ja tulot osattaisiin tarkemmin arvioida, voisi budjettia rakentaa joiltakin osin toisin. Ehkä tämän voi nähdä myös pakkosäästämisenä. Vaihtoehtona olisi, että tämäkin kymppi olisi kulutettu, jos sen olemassaolo olisi tiedetty.