Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui sen odotetun päivän iltana, jolloin maan uuden hallituksen ohjelma julkistettiin. Ohjelma ja varsinkin sen sotelinjaus lienee ollut valtuutettujen ainakin ajatuksissa päällimmäisenä, vaikka muutakin käsiteltiin. Hallituksen muodostaminen ja ohjelma olivat virallisesti esillä vain kunnanjohtaja Kimmo Behmin terveisissä ilmoitusasioiden kohdalla.

Siinä tilinpäätökset, kaavat ja budjetinteot kutistuivat pienempään rooliin kuin muutoin ehkä olisi ollut. Miten kunnan asema muuttuu soten tullessa? Miten palvelut toimivat sotessa? Mitä valtion toimet vaikuttavat kunnan talouteen lähivuosina?

Totean heti, että olen tyytyväinen esim. Nurmijärven terveyskeskuksen toimintaan ja palveluun, mutta ymmärrän sote-uudistuksen tarpeen. Kunnan asema siinä kuitenkin muuttuu.

Kuntarakennetta muutetaan sisällön kautta, kun se ei kuntia yhdistämällä käynyt. Suurkuntia aletaan kutsua maakunniksi, sen keskustakin hyväksyy. Hallintoa siinä tullee lisää, mutta luottamushenkilöpaikat eivät vähene. Demokratiaan tulee yksi porras vaaleineen lisää. On toki nytkin olemassa kuntainliittojen valtuustoja, joissa nurmijärvenkaltaisenkaan suurehkon kunnan ääni ei paljon paina.

Ehkä opimme olemaan maakunnan asukkaita, ei vain kotikuntalaisia. Pienen mutan tai kysymysmerkin eteen voimme Nurmijärvellä joutua, jos naapuriin syntyy Keski-Uudenmaan kaupunki, suuri kuntaliittymä, ja joudumme olemaan samassa sote-maakunnassa.

Hallitusohjelma lupaa kunnille valinnanvapautta järjestää joitakin asioitaan, kunhan menot supistuvat. Budjetin tekeminen on silloin ainakin yhtä haastavaa kuin ennenkin. On tehtävä valintoja ja jaettava niukkuutta. En tosin tiedä, olisiko paljon kanssa eläminen sen helpompaa? Tuskansa siinäkin on. Kovaa maata saadaan alle vasta, kun talous lähtee nousuun.

Kunnanvaltuuteut kokoontuvat ensi viikolla seminaarin pohtimaan tätä kaikkea.

****

Havainto valtuuston kyselytunnilta: Nurmijärvi kansainvälistyy kiihtyvällä vauhdilla. Maahanmuuttokoordinaattori Saara Marjasvaara tuntuu tietävän, mitä meidän sen johdosta pitää tehdä. Erityisesti pakolaisten kotouttaminen - yhteinen asiamme - on hyvissä käsisä. 

Pakolaisryhmä tullee elo-syyskuussa, 25 henkeä, puolet alaikäisiä. Ensin asumaan, sitten koulun penkille.

****

Lisäys 29.5. aamulla:

Yksi äänestyskin kokouksessa oli: liitetäänkö kaavamuutoksessa Klaukkalan työväentaloon sr- (=suojeltava rakennus) -merkintä vai ei. Kaavaesityksessä sr oli, mutta valtuutettu Sirka Rousu esitti sen poistamista. Äänestyksessä merkintä säilyi. Perusteluna on rakennuksen paikallishistoriallinen merkitys.

Kirkonkylässä ja Rajamäellä työväentalot on purettu ja tilalle rakennettu asuin- ja liiketalot, joilla ei taatusti ole ainakaan rakennushistoriallista merkitystä. Voisi sanoa, että aate on muutettu rahaksi, ajan hengen mukaisesti. Joitakin perinteisempiä työväen- ja nuorisoseurantaloja Nurmijärvellä vielä on. Niillä on vielä toiminnallistakin merkitystä, ja kannattaa niitä säilyttää ainakin joitakin esimerkkeinä tietystä aikakaudesta, jolloin Suomi kasvoi.

Valtuuston istunnon taustalla vaikutti maan hallituskuvioiden ohella pari iltaa aikaisemmin Klaukkalassa tapahtunut rivitalopalo, jossa tuhoutui usean ihmisen koti. Kävi ilmi, että auttamishalua ja yhteisvastuuta meillä Nurmijärvellä vielä on. Myös kunnan valmiusohjelma toimii. Tällaiset tapahtumat opettavat suhteellisuuden tajua kovalla kädellä.