Nurmijärven kunnanvaltuuston keskiviikkoisessa kokouksessa käsiteltiin isoja asioita. Kahdessa nyt vahvistetussa hyvinvointisuunnitelmassa on paljon tärkeitä tavoitteita. Hyvätkin suunnitelmat ovat kuitenkin vielä kokonaan toteuttamatta eli edessä on paljon hyviä tekoja, jotta suunnitelmat toteutuvat ja tavoitteet saavutetaan.

Usein tarvitaan isoja yksittäisiä päätöksiä, joiden tekeminen on paljon vaikeampaa kuin suunnitelmien laatiminen. Hyvinvoinnin edistämiseen tähtäsi tässäkin kokouksessa esillä ollut psykiatrisen sairaanhoitajan viran perustaminen, joka antaa odottaa itseään, vaikka sen tarve tunnustetaan.

Toinen iso asia, oikeastaan myös hyvinvoinnin perusta, oli talousnäkymät. Tänä vuonna kunta tehnee alijäämäisen tilinpäätöksen ja kunnanjohtajan mukaan ensi vuoden budjetista on tulossa alijäämäinen. Siitä ei pidä panikoitua, mutta kyllä se vakavasti pitää ottaa. Vähän ihmettelen kannanottoja, että alijäämän kasvusta ei tarvitsisi välittää, jos menoille, esim. uusille viroille, on hyvät perusteet.

Taloustilanteen kääntäminen on vaikeata, ellei koko maassa - tai oikeastaan koko Euroopassa ja maailmassa - ala reipas noususuhdanne. Menojen leikkaaminen ei tahdo onnistua, kun kaikki on niin tarpeellista. Palveluverkon supistamiseen ei löydy poliittiista tahtoa. Veroja ei kannata nostaa, sillä se olisi pois siitä talouden sammosta, joka synnyttää verotuloja. Verotulo ei riipu vain prosentista, vaan myös sen kakun koosta, jota verotetaan. Siksi pyörien on pyörittävä ja kansantalouden kakkua kasvatettava. Emme vaurastu julkisen talouden pyörittämisellä. (Toki julkinen talous on tärkeä edellytysten luoja ja monella muullakin tavalla, mutta se on oltava suhteessa koko taloudeen.)

Näistä isoista ja tärkeistä asioista ei montaa puheenvuoroa käytetty, vaikka nämä olisivat olleet kuntalaisten kannata tärkeitä. Minäkin olin hiljaa.

Sen sijaan puhuttiin paljon ja tunteella pakolaisista ja demokratiasta. Päätettävänä oli, järjestetäänkö pakolaisten vastaanottamisesta kansanäänestys vai ei. Selkeä enemmistö äänin 43-8 oli sitä mieltä, että ei järjestetä. Kuulin sanottavan: "Demokratia ei toimi!" "Miksi ei haluta kysyä kuntalaisilta?"

Kyllä demokratia toimii!

Meillä on käytössä välillinen demokratia, joka on pätevä ja laillinen tapa tehdä päätöksiä. Sillä tavalla voidaan puntaroida asioita eri puolilta ja ottaa ne ja kokonaisuus huomioon, ainakin pitäisi. Joskus ehdotetaan, että "meidänhän pitäisi kysyä kuntalaisten mielipidettä" tai että "kuka tässä edustaa kuntalaisia".

Luottamushenkilöillä on vaaleilla saatu mandaatti edustaa kuntalaisia. Kuntalaiset luottavat, että me hoidamme asioita hyvin, vaikka heiltä ei joka asiaa erikseen kysyttäisi. Mitään muuta tehtävää ja asemaa ei meillä luottamushenkilöillä ole. Välitöntä demokratiaa ei voi välttämättä pitää välillistä demokraattisempana.

Toki kuntalaisia ja itse kunkin äänestäjiä kannattaa kuulla ja käydä vuoropuhelua. On myös valtuutettujen ja puolueiden omalla vastuulla, etteivät irtaannu kannattajistaan ja heistä, joiden asioita hoidetaan.

Kansanäänestys on niin iso keino ja revohka, että sitä pitää käyttää harkiten. Pakolaisten ottaminen ei ole siihen sopiva aihe. Aina on varmistettava, että siihen osallistuvat saavat riittävät tiedot päättämistä varten. Miten innostaa kuntalaiset äänestämään? Käytännössä siitä olisi tullut vain adressi pakolaisten ottamista vastaan. Ehkä sitä tässä tavoiteltiinkin?

Mitä itse asiaan, pakolaisten ottamiseen tulee, on vielä todettava, että eihän kukaan ajattele Nurmijärven nyt ratkaisevan maailman pakolaisongelman. Mutta Suomi on kansainvälisen yhteisön kanssa ja sen osana sitoutunut ottamaan pakolaisia. Tämän tehtävän toteutuksen valtio delegoi kunnille. Yhdessä voimme auttaa monia. Samanaikaisesti tehdään töitä kriisipesäkkeissä ihmisten auttamiseksi myös siellä ja toimitaan kriisien ratkaisemiseksi.

Itse ajattelen, että olisi hullua olla tekemättä mitään ja auttamatta, vaikka ei voi ratkaista koko ongelmaa ja auttaa kaikkia. En halua myöskään siirtää vastuuta "jollekin muulle". Itsekkyys ei saa olla ainoa peruste tehdä päätöksiä.