Ystävyys on kuin kukka, sitä on kasteltava, jotta se kukkisi", sanoi Pärnun kaupunginjohtaja Romek Kosenkranius Suomen ja Viron ystävyyskuntien seitsemännessä kokoontumisessa Pärnussa 24. ja 25. toukokuuta. Osallistujia oli satakunta, puolet Suomesta, puolet Virosta. Järjestäjinä olivat kuntaliitot molemmilta puolilta Suomenlahtea. Se oli ystävyyden kastelua ja ylläpitoa.

Kokoontumisenkin tarkoituksena oli ystävyyskuntatoiminnan kehittäminen sekä hyvien käytäntöjen ja yhteistyön edistäminen paikkakuntien ja alueiden kesken. Se tarkoittaa tietojen vaihtoa, yhteisiä hankkeita ja verkostoitumista.

Periaate on, että se on ihmisten välistä toimintaa, ei hallinnoimista.

****

Nurmijärveä edustivat hallintojohtaja Jukka Anttila ja minä  kunnanhallituksen jäsenenä. Nurmijärvellähän on pitkään ollut ystävyyskuntana Rapla Keski-Virossa.

Raplaa kokoontumisessa edustivat kunnanjohtaja Meelis Mägi ja kunnansihteeri Ants Soodla. Päivien aikana pidimme heidän kanssaan oman neuvottelun, jossa kaavailtiin tämän ja ensi vuoden ohjelmaa Nurmijärven ja Raplan kesken. Monenlaista yhteydenpitoa on suunnitteilla.

****

Kokoontuminen aloitettiin juhlavasti molempien maiden kansallislauluilla. Tuntui, että niissä oli sama sävel!

Suomen ja Viron välisessä ystävyyskuntatoiminnassa on ollut erilaisia vaiheita, ”yleisistä syistäkin” johtuen: Neuvostoaika, Viron uusi itsenäistyminen 1990-luvulla ja nykyinen tasavertaisen kumppanuuden aika. Myös EU ja kuntauudistuset ovat tuoneet muutoksia.

Joskus mennään eri suuntiin: kun Suomessa rakennetaan maakuntia, Virossa niistä luovuttiin viime vuonna. Nykyään Virossa on 79 kuntaa.

Suomen Viron suurlähettiläs Timo Kantola luetteli ystävyystoiminnan keskeisiä kehittämiskohteita: toisiltaan oppiminen, kuntien kehittäminen, digitaaliset palvelut, nuoriso- ja koululaisvaihto, kulttuuriyhteistyö jne. Digi ja ilmasto tulevat usein esille myös tässä yhteydessä.

Markku Markkula on mm. Espoon kaupunginhallituksen pj ja EU:n alueiden komitean varapj. Hän korosti alueiden ja kuntien merkitystä EU:n päätösten ja strategioiden toimeenpanijoina. Sen vuoksi on tärkeätä, että kaikki, myös alueet, ovat mukana ja sitoutuvat yhteisiin hankkeisiin.

Kokouksessa esiteltiin muutamien ystäväparien kuten Pärnu – Vaasa, Harku – Eura ja Tartto – Tampere yhteisiä hankkeita. Nurmijärvenkin kannalta kysymys kuuluu, miten säilyttää vanhat muodot ja miten kehittää uutta?

****

Yhteisen ohjelman ohella oli työpajoja. Itse osallistuin joukkoliikenteen lippu-uudistusta ja kunnanvaltuustojen viestintää käsitteleviin työpajoihin.

Virolaiset ovat aktiivisia ja rohkeita uudistajia - varsinkin tietotekniikkaa halutaan kehittää. He myös mielellään tarjoavat uusia sovelluksia suomalaisille ja Kuntaliitto on niihin tutustunutkin.

Valtuustojen kokouksiin voi Virossa käytössä olevan ohjelman avulla osallistua myös etänä eli sekä jäsenet että yleisö voivat osallistua kokoukseen virtuaalisesti. Mielestäni siinä on paljon haasteita, jos kaikki valtuuston kokouksen osallistujat eivät ole samassa tilassa yhtä aikaa paikalla.

Sen sijaan kuntalaisten osallistamisessa voi olla paljon kehitettävää. Mielenkiintoista oli myös robottien käyttö kokousasiakirjojen ja uutisten kirjoittamisessa. Jos oikein ymmärsin, robotti tekee pohjat ja sihteeri tarkistaa.

Automaatiota yritetään lisätä eri vaiheisiin. Vaikka meilläkin sähköisiä palveluja on paljon kehitetty, tuntuu että olemme tiellä vasta alussa.

Sähköinen allekirjoitus on teknisesti ollut mahdollista jo kauan, mutta poliittinen päätös antaa Virossakin yhä odottaa itseään.

Muissa työpajoissa käsiteltiin mm. EU-rahoitusta, kulttuuripääkaupunkihankkeita (Oulu, Tampere, Tartto) ja kestävää kehitystä.

Oli mielenkiintoista katsoa asioita hieman laajemmasta perspektiivistä – ja verkostoitua. Konferenssi osui yhteen EU-vaalien kanssa, mikä toi oman lisän pöytäkeskusteluihin.

Lauantai-aamuksi suunnittelin kävelyä kesäisen Pärnun puistoissa ja rannoilla, mutta sade esti sen.

 

 

 

 

 

[i]