Uutiset maailmalta herättävät paljon kysymyksiä ja suorastaan pelkoa. Kun viime vuosikymmeninä rajoja madallettiin ja muureja purettiin, nyt niitä jälleen rakennetaan.

Ajatellaanko todella, että olisimme muurien takana hyvässä suojassa?

Hesarissa oli (HS Aamu 7.1.2017) kuvattuna maailmalla viime vuosikymmeninä rakennettuja muureja, joilla rikkaampi maa on yrittänyt suojella ideologiaansa tai hyvinvointiansa rakentamalla betonista ja raudasta muurin ympärilleen. Tulokset eivät ole olleet mairittelevia.

Varhaisena keskiaikana Rooman valtakunta yritti suojautua kansojen vaellukselta. Turhaan. Nyt tuhatviisisataa vuotta myöhemmin sitä jälleen yritetään.


****
 

Viimeksi on Yhdysvaltain pian aloittava presidentti Donald Trump uhannut rakentaa fyysisen muurin Meksikon rajalle sekä toisenlaisen muurin käyttämällä tulleja, muita kaupanesteitä ja ihmisten liikkumisen rajoituksia.

Protektionismi nostaa päätään integraatiota, vapaakauppaa ja vapaata liikkumista vastaan. Tavaran, tuotannon, ihmisten, ajatusten ja tiedon kulkua yritetään rajoittaa tai estää.

Näin ajatellaan suojeltavan oman maan teollisuutta, kauppaa ja elämänmuotoa – ja jarruttaa muutosta.

Nykymaailmassa se ei kuitenkaan palvele ketään vähänkään pidemmälle katsoen. Vanhan tehtaan ylläpito tukien avulla lämmittää vain hetken. Tieto ja ajatukset tahtovat nykytekniikoilla etsiä kulkutiensä kuin vesi, jota on vaikea kahlita.

Suomessakin saatetaan jossain piireissä ajatella, että muureja rakentamalla voisimme suojata hyvinvointimme, joka on kuitenkin rakennettu kansainvälisen kaupan ja vuorovaikutuksen avulla.
Se mikä ehkä on mahdollista jossain määrin Yhdysvaltojen kokoluokan maalle, ei ole mitenkään pienen maan etu.
Tuskin USA:ssakaan voidaan ajatella, että Meksiko, Kiina, Japani tai Euroopan Unionikaan katsovat tyynesti tekemättä mitään, jos Trump toteuttaa aikeensa.

Teknologisella edulla USA voi jonkin aikaa yrittää kiristää muita, mutta lopulta senkin piikkipaikan säilyttäminen edellyttää kansainvälistä vaihdantataloutta. Itseriittoinen ei ole Yhdysvallatkaan. Sekin tarvitsee vientiä, sen työmarkkinat vierastyövoimaa ja sen yliopistot tuontiälyä.

****

Vapaakauppa on hyödyttänyt keskimäärin kaikkia. Kaikkien elintaso ympäri maailman on noussut kansainvälisen työnjaon ja vapaakaupan ansioista. Toki se on aiheuttanut paljon muutoksia ja sopeutumista sekä valitettavasti myös eriarvoisuutta. Toiset ovat hyötyneet enemmän kuin toiset.

Se on kuitenkin nopeuttanut kehitystä, uusien innovaatioiden käyttöön ottamista sekä kannattamattomasta tuotannosta luopumista. Sitä sanotaan myös rakennemuutokseksi.

Eristäytyminen on epämukavaa. Jänis pistää pään pensaaseen ja tuntee olevansa turvassa. Vesa-Matti Loiri lauloi 60–70 –luvuilla ’pistä pää kypärään, se on suojassa siellä’. Muurin suojassa oleminen vääristää elämäämme, jonka kuitenkin toivoisimme tapahtuvan avoimessa vuorovaikutuksessa toistemme kanssa.

Pelkään, että voima synnyttää aina vastavoiman ja johtaa loputtomaan kierteeseen, niin isompien kuin pienempienkin poikien leikeissä.

Ajattelen, että integraatio on se valtatie, jolle nytkin pian palataan. Kehityksen pyörää ei voi kääntää taaksepäin.