On vaikea ymmärtää, miksi jotkut suomalaiset haluavat flirttailla natsismin kanssa, tai miksi jotkut toiset kannattavat ja äänestävät näitä, ja vielä enemmän ihmettelen, oikeastaan kauhistelen, että jotkut vitsailevat keskitysleirien uhrien kustannuksella. Siinä on jotain omituista, epäinhimillistä ja erittäin sivistymätöntä, jopa sairasta.

Ehkä siinä kokee jotain, kun mikään ei enää tunnu oikein miltään, ja elämän perusehdot on täytetty. Uhotaan, että ainakin huomattaisiin.

Perussuomalaiset ovat vähitellen laajentaneet tällaisen ääriajattelun rajoja ja sietokynnystä muun muassa puhumalla sananvapaudesta. Oikeasti emme tarvitse sellaista sananvapautta.

Tämä nyt esillä oleva ministerinimitys on tuon kehityksen huippu, jonka tavoitteena lienee tehdä tuosta toiminnasta hovikelpoista ja normaalia.

Samalla tavalla USA:n presidentti Donald Trump siirsi totuuden rajaa yhä kauemmas valheen suuntaan. Näin totuudesta tulee suhteellista ja vaihtoehtoista.

Natsismin tunnistaminen ja vastustaminen on tärkeätä mm. siksi, että esimerkiksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan perustuu samantapaiseen ajatteluun, mitä kansallissosialisti Hitler toteutti 1930–40-luvuilla. Saksa katsoi heillä olevan oikeuden valloittaa naapurimaita, suojella saksalaisia ja torjua ulkoisia uhkia. Syyllisiä Saksan talouden vaikeuksiin olivat ulkopuoliset, mm. juutalaiset, joihin kohdistettiin äärimmäistä väkivaltaa.

On hyvä myös muistaa, miten kansallissosialistit nousivat valtaan Saksassa, laillisesti. Kun oli noustu laillisesti valtaan, ei laillisuudesta enää välitetty.

Keskeinen osa natsismia oli oppi rotujen puhtaudesta. Se tie vie suoraan rasismiin ja ollaan nykyajassa.

Omien ongelmien projisointi "muihin" on myös nykyisessä Suomessa totta. Perussuomalaiset pitävät maahanmuuttajia ja kehitysapua  syyllisinä lähes kaikkiin ongelmiin.

Arvomme ovat vaarassa ja niitä haastetaan. Niitä kannattaa ja pitää puolustaa.